Kannattaako ostaa bensiini-, diesel- vai sähköauto? Vaiko sittenkin kaasu- tai etanolikiesi? – Listasimme eri käyttövoimien hyvät ja huonot puolet

1. Miksi bensiini?

Bensiinimoottori on yhä varma valinta. Bensiini sopii erityisesti kohtalaisen paljon ajavalle ja sekalaiseen ajoon. Turboahtimien yleistyttyä bensiinikin tarjoaa runsaasti alavääntöä, joten ajaminen on miellyttävää.

Vaihtoehdon kustannustehokkuutta laskevien kannattaa muistaa dieseleitä rasittava käyttövoimavero. Bensiiniautoon lisää vihreyttä kaipaava voi valita lukuisten hybridimallien joukosta – tai harkita ladattavan hybridin soveltuvuutta.

2. Miksi diesel?

Diesel on yhä voittamaton valinta pitkien matkojen taittoon, mutta lyhyeen taajama-ajoon kannattaa harkita muita vaihtoehtoja, tai valita ladattava dieselhybridi.

Tehokkaimmillaan diesel on suurissa ja korkeissa autoissa, kuten katumaastureissa, vaikka dieselin ja bensiinin kaventunut hintaero ja vuotuinen käyttövoimavero heikentävätkin matalamman kulutuksen tuomaa etua.

Dieseliä miettivän kannattaakin laskea vaihtoehdon kannattavuus omassa ajorutiinissa ennen auton ostoa.

3. Miksi kaasu?

Kaasu on kustannustehokas käyttövoimavaihtoehto, ja biokaasu tarjoaa fossiilisia polttoaineita vihreämmän etenemisvaihtoehdon. Tankkausverkosto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen, mutta pisteitä löytyy Jyväskylän, Joutsan ja Mikkelin seuduiltakin.

Kaasua harkitsevan kannattaa katsoa miten lähelle tankkausasemia arkirutiinit vievät: automallista riippuen toimintamatka kaasulla on 300–500 kilometriä. Kaasuautoissa on myös bensiinitankki, mutta koot vaihtelevat pikkutankista normaalikokoiseen. Kaasuautoakin rasitetaan muutamien satojen eurojen käyttövoimaverolla.

Valtio myös tukee perinteisellä käyttövoimalla toimivan auton muuntamista kaasukäyttöiseksi 1 000 euron muuntotuella vuoteen 2021 asti.

4. Miksi etanoli?

Bioetanoli tarjoaa budjettivaihtoehdon ympäristöystävällisestä autoilusta kiinnostuneelle, jonka talous ei kuitenkaan veny biokaasuun saati sähköautoon.

Uusia etanoliautoja ei enää valmisteta, mutta suuren osan etenkin vanhemmista bensiinikäyttöisistä ajoneuvoista voi muuttaa toimimaan myös etanolilla – ja valtio tukee toimea 200 euron muuntotuella vuoteen 2021 asti. Suuria kustannussäästöjä muutokselta ei ainakaan kaikilla autoilla kannata odottaa, mutta toki ajaminen on hieman puhtaampaa.

5. Miksi sähkö?

Sähköauto ei ole järkevä vaihtoehto vähän ajavalle: sen tuomat kustannus- ja ympäristösäästöt syntyvät edullisista ajokilometreistä. Muutamia tuhansia kilometrejä vuodessa ajava ei sähköauton potentiaalia lunasta, vaan seisottaa kallista ja rajallisesti saatavaa teknologiaa kotipihassaan.

Sähköauto on houkutteleva ja perusteltu vaihtoehto, jos päivittäinen työmatka on pitkä ja latausmahdollisuus löytyy kodin lisäksi työpaikalta.

6. Miksi ladattava hybridi?

Ladattava hybridi on kustannus- ja ympäristötehokas vaihtoehto, mikäli päivittäinen ajorutiini sujuu täysin tai ainakin valtaosin sähköajolla – ja auton voi ladata edullisesti kotona tai työpaikalla.

Mielekkään ajoneuvon soveltuvuus omaan arkeen kannattaakin testata perinpohjaisella koeajolla. Toki matala autovero voi houkuttaa harkitsemaan ladattavaa hybridiä ilman latausaikeitakin, mutta ympäristö ei siitä kiitä.

Säännölliseen pitkän matkan ajoon etenkään bensiinimoottoriset ladattavat katumaasturit eivät ole järkevä valinta.

Kuluvan vuoden aikana dieselkäyttöisten ladattavien hybridien tarjonta kasvaa, ja ne tarjoavat mielenkiintoisen yhdistelmän lyhyiden matkojen sähköajoa ja dieselin taloudellisuutta pitkillä taipaleilla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .