Kerran rallimies, aina rallimies

Jyväskylän MM-rallin entisen kilpailunjohtajan Veikko Partasen alla mylvii Alfa Romeo ja rinnassa sykkii ralleja rakastava sydän.

Tämä kulkee hyvin. Sellaiset 160–170 kilometriä tunnissa, Veikko Partanen sanoo miehekkäästi mylvivästä Alfa Romeostaan.

Kerran rallimies, aina rallimies. Nyt kyse ei tosin ole ralliautosta vaan vuosina 1978–1991 Jyväskylän Suurajojen kilpailujohtajana toimineen Partasen harrasteautosta.

– Ostin tämän Alfa Romeon Sprintin pojanpojalle noin 15 vuotta sitten. Hänellä oli silloin ikää kuusi vuotta. Auto on vuosimallia 1987, Partanen sanoo ja hymyilee.

Autolla ajelevat kaikki suvun miehet.

– Mutta meidän perheen helmi on Saab 92 B vuodelta 1954. Se on ostettu aikoinaan Vaajakoskelle ja siellä se edelleen vaikuttaa. Museorekisterissä oleva auto on kuitenkin parhaillaan kansiremontissa.

Partanen innostui jo nuorena miehenä autourheilusta. Kuskin penkin sijaan hänet löysi kartanlukijan paikalta. Suurajoihin hän meni mukaan 1960-luvulla kun Vaajakosken Autokerho vastasi ajanotosta ja tuloslaskelmasta. Partanen eteni tuloslaskennan päälliköksi, apuvalvojaksi, tuomariston jäseneksi ja sitten kilpailunjohtajaksi. 14 vuotta hurahti rallien johdossa nopeasti, sillä tekemistä ja kehittämistä riitti.

Partanen sanoo tapahtuman muuttuneen hänen aikana kansainväliseksi.

– Mutta se ei ollut minun ansiotani. Meitä oli rautainen tiimi, jossa kaikki rakastivat autoilua ja kilpaurheilua.

Suurajoja promottiin isosti ja tyylillä. Jopa niin tyylillä, että muut rallit alkoivat vältellä samaa esittelyajankohtaa.

– He pelkäsivät menettävänsä yleisön meille, Partanen nauraa.

Tilaisuuksiin vietiin Suomesta esimerkiksi poronlihaa, piirakoita ja vodkaa.

– Kerran mietittiin, että miten saadaan vodkapullot Englantiin. Keksittiin sitten sopia Finnairin lentohenkilökunnan kanssa, että he ottavat lennolle 200 pikkupulloa vodkaa ja me ostamme ne koneesta mukaan.

Toisella kertaa Partanen joutui selittämään suu ymmyrkäisenä ihmetteleville Portugalin tulliviranomaisille mitä ovat tuohesta tehdyt kupinpidikkeet. Lapin leukukin synnytti päänvaivaa, kunnes Partanen keksi antaa sen lentoperämiehen kuljetettavaksi.

 

Palkattomaan työhön sitouduttiin vuodeksi kerrallaan ja jokainen koulutti itselleen organisaatioon varamiehen.

– Minun varamieheni oli vuodesta 1988 Simo Lampinen, josta tuli kilpailunjohtaja jälkeeni. Simo oli myös ensimmäinen palkattu johtaja.

Tapahtuma oli siinä vaiheessa paisunut niin isoksi, ettei sen hoitaminen oman työn ohella voinut enää jatkua. Käytännössä Partanen ei nimittäin paljon kesälomia pitänyt vuosina 1978–1991. Päätyönsä hän teki Keski-Suomen OP-kiinteistökeskuksen myyntipäällikkönä.

Partanen sanoo yhden rallien huippuhetkistään olleen herrasmiesillallinen Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan kanssa vuonna 1982. Toinen jännä paikka tuli eteen kun poika, Mika Partanen ryhtyi rallikuskiksi. Isä lupautui kartturiksi, mutta hikoili kauhusta pelkääjän paikalla.

– Et usko, kuinka pelkäsin ensimmäisellä erikoiskokeella. Olin ollut aikaisemmin Juha Kankkusen kyydissä, kun hän harjoitteli. Mutta oli se erilaista, kun oli oma poika kuskina. Hyvin poika kuitenkin ajoi, eikä sitten enää pelottanut.

Partanen arvelee Jyväskylän MM-rallin saavuttaneen nyt maksimikokonsa. Maantieteellisesti tapahtuma on tosin pienentynyt Partasen ajasta. Enää se ei veny Tampereelle ja Mikkeliin kuten aikoinaan. Partasen aikaan ajokilometrejä kertyi 1 500 ja erikoiskokeita oli viitisenkymmentä. Nyt ek-paikkoja on 23 ja kilometrejä satakunta vähemmän.

– Ennen kuskit tutustuivat reitteihin parin viikon ajan. Nyt se suoritetaan kahdessa päivässä. Rallien jälkeen järjestettävä kuskien, henkilökunnan ja vippien gaalailtakin on siirtynyt unholaan. Ei ne enää kerkiä, kun kuskeilla on jo kiire lähteä seuraavaan paikkaan ajamaan.

Partanen sanoo Jyväskylän MM-rallin olevan monella tapaa erinomainen. Kiitosta saavat muun muassa kilpailurytmi, merkkikohtaiset mestaruudet ja oheistapahtumat.

Mutta palataan vielä Alfa Romeoon. Voisiko moisella ajaa rallia? Partanen sanoo, ettei uskalla sanoa kysymättä luottomekaanikoltaan Erkki Könöseltä.

– Hän sanoisi varmaan, että tehdään ralliauto jostain muusta autosta, 77-vuotias Partanen naurahtaa.

Hän muistuttaa, että Alfa Romeolla on kuitenkin voitettu Suurajot vuonna 1958. Silloin korkeimmalle pallille ajoi Osmo Kalpala Alfa Romeo Giulietallaan.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .