Kevät ja peräkärryt tulevat – katso tästä lista asioista, jotka on hyvä tarkistaa ennen matkaan lähtöä

Kevään varma merkki on peräkärryjen ilmestyminen autojen jatkeiksi tieliikenteessä. Jarruttoman kevytperäkärryn vetämiseen riittää B-luokan henkilöautokortti.

– Kevytperävaunun sallittu kokonaismassa on yleensä enintään 750 kiloa, eikä sen vetämiseen tarvita mitään lisäkirjaimia ajokorttiin. Ongelmat niin auton vetokelpoisuuden kuin ajokorttiluokankin suhteen tulevat eteen tavallisesti vasta sitten, kun siirrytään raskaampiin O2-luokan jarrullisten perävaunujen vetoon, toteaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

 

Kaikilla henkilöautoilla ei voi vetää maksimilastissa olevaa kevytperävaunua.

– Vetoauton rekisteröintitiedoissa on kerrottu suurin sallittu jarruton ja jarrullinen kytkentämassa. Siksi on hyvä tarkistaa, millaisia kokonaismassoja autolla voidaan vetää.

Autoa hankkiessaan kannattaa miettiä, onko uudella kulkuneuvolla tarkoitus vetää peräkärryä. Kun halutaan vaihtaa aiempaa vähemmän kuluttavaan ja siten ehkä aiempaa pienempään autoon, voi myös sallittu perävaunumassa jäädä pienemmäksi.

– Kannattaa arvioida, täyttääkö uusi ajopeli vetotarpeet, kun hyötykuorman määrä jää kärryn kanssa vajaaksi. Vai pitäisikö sittenkin tinkiä kulutusvaatimuksista ja valita vähän isompi auto, Valtonen pohtii.

Lastatun kevytperävaunun paino ratkaisee sen, saako sitä kyseisellä autolla vetää. Yleisin lipsuminen kevytperävaunujen kanssa liittyy ylikuormaan.

– Ylikuormaa voi syntyä, kun kuljetetaan jotain tilavuuspainoltaan raskasta materiaalia, esimerkiksi kiviä tai tiiliä. Kärryyn mahtuisi, eikä kuorma näytä edes isolta, mutta painoa kertyy yli sallitun.

Valtosen mukaan virheitä tehdään tavallisimmin kuorman sidonnassa ja varmistuksessa. Kuorman sitomisessa on oltava tarkkana.

– Sidontavälineiden tulee olla tarkoitukseen sopivat, esimerkiksi kunnon kiristimillä varustetut liinat. Usein ongelmatilanteita aiheuttaa myös se, että jos matka ei ole kovin pitkä, lepsuillaan sidonnassa. Luotetaan siihen, että kun varovaisesti ajetaan, ei tapahdu mitään. Ajatellaan, että eivät ne tavarat viimeksikään kyydistä pudonneet, hän naurahtaa.

Lastauksen painopiste ja aisapaino ovat myös tärkeitä huomioitavia asioita siinä, että ajoneuvoyhdistelmä pysyy vakaana.

– Henkilöauton perävaunu on keskiakseliperävaunu, joten se tulee kuormata siten, että koukulle tulee hieman painoa, mutta ei liikaa. Koukulle saa tulla painoa enintään 10 prosenttia perävaunun akseleille sallitusta painosta, eli enintään 75 kiloa.

Valtosen mukaan mukavan tuntuinen aisapaino kevytkärryissä on käteen noin 10–30 kilon luokkaa. Jos kärry on ollut kiinni koukussa lastauksen aikana, se tulee irrottaa ja kokeilla, että kuorman painojakauma tuottaa sopivan aisapainon koukkuun.

– Jos kädellä jaksaa helposti nostaa aisan koukkuun, mutta se vaatii kuitenkin vähän nostamista, niin kuorma oletettavasti on sopivasti jakautunut.

Kun aisa pyrkii itsestään ylös, kuorma on takapainoinen.

– Jos kärry alkaa kipata pystyyn, silloin myös ajon aikana nostava voima koukussa nostaa auton perää ja pienentää auton taka-akselin painoa, mikä aiheuttaa yhdistelmään epävakautta ajettaessa.

Autoilijalle voi tulla yllättäviä tilanteita peräkärryä vedettäessä. Kesken ajon voi tapahtua jotakin poikkeavaa, esimerkiksi rengasrikko tai laakerin rikkoutuminen. Vedettävän laitteen kokonaissilmäily onkin tarpeellista ennen ajoa ja joskus on hyvä pysähtyä tarkastelemaan kuormaa kesken ajonkin.

– On saatettu lähteä keväällä ensimmäisen kerran koko talven pihan perällä seisseen kärryn kanssa liikenteeseen ja lastattu se raskaalla kuormalla, mutta unohdettu tarkastaa kärry ja etenkin sen renkaiden kunto ja ilmanpaine.

Muun muassa keliolosuhteet, kuten voimakas sade ja tuuli vaikuttavat kuorman vetoon. Kuormasta tippuva esine tai suojapeitteet voivat aiheuttaa vaarallisia tilanteita.

– Voi käydä niin, että kuorman päälle on laitettu sateelta ja roiskeilta suojaamaan kevytpeite. Koko paketti on sidottu ehkä parilla ylisidonnalla. Sitten matkan taittuessa ja vauhdin kasvaessa kuski on huomannut peilistä, että sidonnat ovat löystyneet ja pressu lepattaa niin, että kohta se voi olla takaa tulevan tuulilasissa.

Valtosen mielestä juuri tällaiset nopeat tilanteet ja odottamattomat matkan katkeamiset, saavat kuljettajan tekemään liikenteessä hätiköityjä päätöksiä ja toimenpiteitä.

– Riskit voivat tulla esimerkiksi siitä, että joudutaan pysähtymään ja jalkautumaan paikkaan, joka ei ole liikenteellisesti turvallinen.

Toistaiseksi kaikilla perävaunuilla suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa. Valtonen kertoo, että uudessa tieliikennelaissa kevytperävaunuyhdistelmien nopeusrajoitus nousee sataan kilometriin tunnissa. Uusi laki tulee kuitenkin voimaan vasta 1.6.2020.

– Jo lastin takia ja monesta muustakin syystä perävaunulla ajetaan usein nopeusrajoituksia hitaammin. On tietysti tärkeää huomioida takaa tuleva liikenne. Jos ohitusmahdollisuuksia on niukasti, on syytä aika ajoin päästää takaa tulevia ohitse vetämällä sopivissa kohdissa reilusti tien sivuun, Valtonen summaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .