Kokenut lentokapteeni: "Jyväskylästä Helsinkiin lentäminen on taloudellisempaa kuin autoilu, vaikka autossa olisi kaksi ihmistä"

Lentokoneisiin pätee sama kuin autoihin. Jos mietit autoa, jolla aloitit ajamisen ja ajoneuvoa joka sinulla on nyt, niin ensimmäinen kulutti 30–40 prosenttia enemmän kuin nykyinen, sanoo Norwegianin lentokapteeni Henri Airava, 52.

Tämä on totta. Isän Saab 900 kulutti 90-luvulla 9,6–11,2 litraa satasella. Toimittajan bensakäyttöinen Nissan Note jaksaa tänään saman matkan kuudella litralla.

Mutta nyt puhutaan lentokoneista, lentämisestä ja hiilijalanjäljestä. Lentoliikenne aiheuttaa noin kaksi prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Yksi avaintekijöistä hiilidioksidipäästöissä on koneiden ikä.

Vanha lentokone nielee pääsääntöisesti enemmän polttoainetta kuin nuori. Norwegianilla erot ovat jopa 20 prosentin luokkaa, eli kun vuonna 2013 otettiin käyttöön Atlantin yli lentävä 787-8 Dreamliner kului polttoainetta viidennes vähemmän edelliseen malliin nähden. Norwegianilla lentolaivaston keski-ikä on 3.7 vuotta.

– Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos on sanonut, ettei halpalentokonsepti ei onnistuisi ilman nykyaikaisia koneita. Vaikka vanhojen koneiden hankintahinta on uusia matalampi, käyttö tulisi liian kalliiksi, Airava sanoo.

 

Airava on lentänyt ammatikseen 30 vuotta. Lentämisen ohella hän on toiminut kouluttajana ja tarkastuslentäjänä. Hän sanoo lentämisen muuttuneen enenevässä määrin datan seuraamiseksi.

– Ennen lentoa lennon miehistö kokoontuu ja käy läpi tulevan lennon lentosuunnitelman.

Hän näyttää suunnitelman reitille Helsinki–Agadir. Toimittajan mielestä tiedote sisältää vain ison määrän lukuja, mutta Airava näkee suunnitelmasta muun muassa polttoainelaskelman, henkilökunnan, säät, korkeudet, lentokorkeudet, reittipisteet ja kentät.

– Tämä nyt on ehkä vähän liian yksityiskohtaista sinulle. Ei me sinusta lentokapteenia olla kai tekemässä.

– Lentäminen on tästä työstä vain pieni osa. Suuri merkitys on kommunikoinnissa miehistön ja lennonjohdon kanssa.

 

Lentosuunnitelmissa suositaan isoympyräreittiä. Tämä tarkoittaa lyhyintä mahdollista reittiä pisteiden a ja b välillä. Jos reitillä on vastatuulta, on joskus järkevämpää nostaa korkeutta tai kiertää alue.

Norwegian on veistänyt vuosittaisista hiilidioksidipäästöistään 16 tonnia pelkillä kehittyneillä säätiedoilla. Tämä on pieni säästö kokonaisuuteen nähden, mutta jokainen yksityiskohta on tärkeä.

– Jos lentää suorinta reittiä, mutta kovaan vastatuuleen voi tulla perille viisitoistakin minuuttia myöhemmin kuin kiertämällä tuulialueen. 300–500 kilometriä pidempi reitti voi tällöin tuottaa pienemmän kulutuksen, Airava sanoo.

Sitten hän puhuu vihreästä lähestymisestä eli tyhjäkäyntiliu’usta. Hän piirtää fläppitaululle kaavion, mutta kieltää toimittajaa ottamasta valokuvaa. Jälki ei ole kuulemma painotasoista, vaikka asiaa hyvin selventääkin.

Käytännössä hyvä lentäjä kuluttaa laskeutumisessa eli viimeisillä 120–130 merimaililla minimimäärän polttoainetta. Sitä miksi lennettäessä puhutaan merimaileista kapteeni ei avaa, mutta toimittaja laskee tämän tarkoittavan 1,86-kertaista kilometrimäärää eli noin 223–240 kilometriä.

Lentosuunnitelmista selviää tarkka piste, jossa voidaan vaihtaa vapaalle. Jos liukuun osuu tuulinen suvantokohta, joudutaan käyttämään moottoreita, mutta ideaalisimmillaan kentälle laskeudutaan tyhjäkäynnillä.

 

Taloudellisinta olisi tietysti lentää pienellä painolla – siis tankata polttoainettakin vain minimimäärä. Koneessa on kuitenkin lain mukaan oltava sen verran polttoainetta, että se riittää kohteen lisäksi myös lentoon varakentälle ja puolen tunnin ylimääräiseen lentelyyn. Lähes kuuden tunnin Helsinki–Agadir välillä vaadittava määrä on 17 300 kiloa. Matka taittuu 14 000 kilolla.

Luvut kuulostavat hurjilta. Airava sanoo, että suhteutettaessa kilometreihin ja litroihin luvut ovat kuitenkin maltilliset. Yhden ihmisen lento kuluttaa noin 2,5 litraa satasella.

– Jyväskylästä Helsinkiin lentäminen on siis taloudellisempaa kuin autoilu, vaikka autossa olisi kaksi ihmistä. Yleiset kulkuneuvot ovat tietysti toinen asia.

 

Airava ei usko lentämisen loppuvan. Siksi tärkeintä on kehittää entistä ekologisempia keinoja. Norwegian on mukana tähtäämässä täyteen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä.

– Jo nyt lentokoneissa käytetään biopolttoainetta.

Biopolttoaineiden lähteitä ovat esimerkiksi levät, jatropapensaan siemenet, kasvisöljyjäte ja ruistankio.

– Hankkimalla nykyaikaisia koneita vähennetään päästöjä huomattavasti. Kuluttaja voi tehdä ekologisia ratkaisuja valitessaan lentoyhtiön, Airava sanoo.

Toimittaja jättää kapteenin Norwegianin tiloihin ja suuntaa kentälle. Marokkoon lentävän koneen ohjaamosta löytyy kaksi hymyilevää miestä.

– Ota Jasonista kuva, hän on tämän lennon ”eye candy” (silmäkarkki, toim. huom), ruotsalainen lentokapteeni Peter Bergh sanoo ja osoittaa irlantilaista perämiestä Jason Woodsia.

Woods hymyilee leveästi. Toimittaja jättää kameransa ohjaamoon lennon ajaksi ja toivoo, että lentäjiltä syntyisi vähän hupsujakin kuvia. Miehet pysyvät kuitenkin ruodussa. Hymyt ovat sentään poikamaisia ja osaan kuvista on napattu mukaan purseri Riikka Räbina.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .