Kolumni: Kevyt liikenne, kevyemmät rikkomukset

"Veikkaan, että liikenne- ja viestintäministeriössä on ollut hymy herkässä, kun on listattu tulevia sanktioita", arvelee Mervi Varonen.

Pienistä puroista syntyy suuri joki, mutta pikkurikkeistä kasvaa valtaisa rahavirta. Näin on ennustettavissa, jos sakotuskäytäntö Suomessa toteutuu sen mukaan, mitä uuteen tieliikennelakiin on esitetty. Samalla rikesakko jää historiaan, sillä vähäisistä rikkomuksista määrätään vastaisuudessa liikennevirhemaksu.

Rahaa se on yhtä kaikki, sakko ja maksu. En minä sillä, etteikö olisi hyvä, että törttöilystä joutuu maksamaan. Rahanmeno kirpaisee ja on yhtä tyly opettaja kuin karttakeppi aikoinaan. Mutta kuten kepistä, voi virhemaksuista kipuilu tuntua epäoikeudenmukaiselta eikä kellään ole kivaa, jos kurinpito menee liian kireäksi.

Veikkaan, että liikenne- ja viestintäministeriössä on ollut hymy herkässä, kun on listattu tulevia sanktioita. Kyllä nyt alkaa valtion kassa iloisesti kilahdella. Minua ainakin huvitti, kun luin, millaisista virheistä aiotaan moittia rahallisesti. Seuraavassa ovat suosikkini.

100 euron virhemaksu, kun autoilija ei käytä suuntavilkkua. Ai että, tästä tulee varmasti riketilaston hitti, koska on niin paljon kuljettajia, jotka ovat unohtaneet, mihin vilkkua käytetään. Itse en kuulu tämän rikkeen kohderyhmään, sillä vilkuttelen aina ja kaikkialla. Poliisille vinkiksi, että jos tarvitsette vilkkuvahdin, voin jättää kapean leivän kirjoitushommat ja ottaa pestin vastaan provisiopalkalla.

50-200 euroa erilaisista nopeusrajoitusten ylityksistä. Kalleimman mukaan maksaa hän, joka ajaa 15–20 km/h ylinopeutta alle 60 nopeusrajoitusalueella. Jos kaahaa saman verran, mutta yli 60 nopeusalueella, siitä seuraa 170 euron virhemaksu. Saman summan joutuu maksamaan, jos ylinopeus on 10–15 km/h alle 60 nopeusalueella.

Ylinopeudesta määräytyvien virhemaksujen lista on pitkä kuin kirje joulupukille. Logiikka ei itselleni täysin auennut, mutta arvatenkin viisaat ovat kokoontuneet ja tilastoja on tutkittu.

Kohua on jo herättänyt se, että jo 1–5 kilometrin ylinopeudesta räpsähtäisi virhemaksua 50–70 euroa. Nyt kilvan vakuutellaan, että tarkoituksena ei ole lähteä nollatoleranssin tielle, vaan joustovaraa on ja poliisi saa edelleenkin käyttää harkintaa. Toivottavasti näin, sillä en usko, että pikkuruisten ylinopeuksien kyttääminen on kenenkään etu ja tuskin edes teknisesti mahdollista.

Punaista päin ajaminen maksaa autoilijalle 100 euroa, mutta pyöräilijä pääsee polkuhintaan 40 euroa. Jalankulkijalle lankeaa vastaavasta rikkomuksesta vain 20 euroa. Ei ehkä tasa-arvoista, mutta jos on ajateltu, että taksa laitetaan tavaran painon mukaan, niin ymmärrän. Kevyt liikenne, kevyet rikkomukset.

Joulukalenterin ensimmäisen luukun avautuessa, minut valtaa maailmaa hyväilevä joulumieli. Siksi onkin hienoa huomata, että myös ulkomaalaiset autoilijaystävämme ovat pääsemässä uuden tieliikennelain piiriin. Myös he saavat jatkossa maksaa ylinopeussakkonsa, ikään kuin läksiäislahjana, ennen Suomesta poistumistaan.

Oikeastaan koko tieliikennelaki on kuin suuret joulumarkkinat. On ajateltu etenkin autoilijoita, mutta ilahduttavaa on, että punaisena lankana on ”kaikille vähän kaikkea”.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.