Ligier-mopoauto on hinnakas teiniherkku

Tummennetut taka- ja sivuikkunat, sähkötoimiset etulasit, alumiinivanteet, peruutustutka, cd-soitin ja nahkajäljitelmäistuimet. Lisäksi vielä pakoputket tuplana, toinen tosin vain hämäyksen vuoksi.

Ligier-mopoauton huippumalli on siis melkoinen teininami. Vai mitä sanovat nuoret mopomiehet Janne Juntunen, 16, ja Samuli Rissanen, 17?

- Nykyaikaisen näköinen tämä on. Tyylikäs, Juntunen luonnehtii.

Katto pään päällä ja kaksi istuinta vierekkäin ovat kova juttu varsinkin sateella ja talvipakkasella.

- Kyllä tällä varmaan naisia saisi. Päihittää tavallisen mopon kevyesti. Varanaisia menee vielä peräkonttiin, Rissanen vitsailee.

Tavaratila on todella jättimäinen verrattuna pienten henkilöautojen ruumiin. Ei ihme, että jääkiekkopojat ovat ottaneet mopoautot omikseen. Kaksikin isoa varustekassia uppoaa kevyesti sisään.

Tavaratilaan on myös näkösuoja, mutta se on niin hankalakäyttöinen, että sitä tuskin kukaan viitsii mukana köijätä. Kiinnitysverkko on sen sijaan asiallinen.

Nuorukaiset tuntevat mopot ja henkilöautotkin jo perin pohjin, niin harrastuksen kuin opintojenkin kautta, mutta mopoautossa kumpikaan ei ollut ennen koeajoa istunut. Juntunen hyppäsi ratin taa.

Hehkutusta runsaat viisi sekuntia ja sitten äänekäs startti.

- Oudolta tuntuu lähteä nelipyöräisellä liikenteeseen, Juntunen aprikoi.

Autoilla hän on ajellut paljonkin mutta vain suljetuilla alueilla.

- Ei tämä meinaa kääntyä, Juntunen ähisee aluksi.

Hitaassa vauhdissa ohjaustehostimen puute haittaa, mutta vauhdin kiihtyessä ongelma häviää.

Ja vauhtihan kiihtyy! Liikennevaloissa Ligier on jo liikkeellä, kun henkilöautot ovat vasta hievahtamassa. Liekö tämä merkin perua formula ykkösistä vai sittenkin vain yhteispaineruiskutuksella toimivan dieselmoottorin vääntöä? Vääntöhuipuksi kerrotaan 20 newtonmetriä, kun pienet dieselhenkilöautot yltävät runsaaseen 200:aan.

Yhteispaineruiskutus on mopoautoissa vielä ainutlaatuista herkkua. Sen eduiksi kehutaan värinättömyyttä ja hiljaisuutta.

Tyhjäkäynnillä värinä on kuitenkin melkoista. Ajon aikana se vaimenee, mutta hiljaiseksi tätä mopoautoa ei voi sanoa - ei varsinkaan henkilöautoon verrattuna. Toki vertailukohdaksi pitääkin ottaa mopo, eivätkä nekään aina ole ihan äänettömiä.

Mopoautot ovat skoottereiden tavoin automaattivaihteisia.

- Helpompi automaatilla on ajaa, Juntunen vertaa mopoon.

Kaasupolkimessa tuntuu olevan kaksi asentoa: on ja off, täysillä tai ei mitään. Se yhdistettynä tehostamattomaan ohjaukseen tekee ahtaissa paikoissa pyörittelyn hankalaksi.

Ajokki ryntää väkisin pari metriä, vaikka kuinka varovasti koettaa sipaista. Onneksi pituutta on vain rapiat kolme metriä ja leveyttä alle puolitoista metriä.

- Parkkipaikoilla tämänkokoiset ajokit olisivat hyviä. Eivät ovet kolhiintuisi, Juntunen miettii.

Ligierin ovet eivät oikein kolhiinnu muutenkaan, sillä kori on muovia, kuten mopoautoissa yleensäkin. Siksi mieli ei tee maantielle, jossa muut posottavat tuplavauhtia. Moottoritielle eikä toisaalta pyörätielle sillä ole lupakaan mennä.

Mopoauton perässä on suuri punainen kolmio varoittamassa hitaasta ajoneuvosta, mutta näkevätkö ja ymmärtävätkö kaikki sen? Peräänajossa mopoauto on heikoilla.

Turvavyöt siinä on mutta ei esimerkiksi turvatyynyjä. Onneksi polttoainesäiliö on sijoitettu keskelle autoa.

Ligierin luksusversion hinnalla saa jo erittäin hyvän uuden henkilöauton. Halvimmatkin mopoautot maksavat uutena päälle kymppitonnin, joten massia pitää olla. Mopoauto ostetaan tosi tarpeeseen kuljettajalle, jolla on mopokortti muttei muuta ajokorttia.

Mopoautosta ei tarvitse maksaa käyttövoima- eli dieselveroa eikä ajoneuvoveroa eli käyttömaksua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.