Sähköauto Mitsubishi i MiEV kaipaa räpätintä

Vain Ready-merkkivalo ja mittariston herääminen kertovat, että Mitsubishi i MiEV on valmis liikenteeseen. Automaattivaihde päälle ja sitten mennään eikä meinata.

Sähköautossa maksimivääntö on heti käytössä, toisin kuin polttomoottorivehkeissä. Mitsubishin pikkuauton 180 newtonmetriä vastaa 1,8-litraisen ahtamattoman bensakoneen vääntömomenttia, joten i MiEV ei jää lähtökiihdytyksissä jalkoihin, vaikka 64 hevosvoiman teholukemista niin voisi päätellä.

Merkittävin ero polttomoottoriautoihin on lähes täydellinen äänettömyys. Kovassa vauhdissa ohjaamoon kantautuu sentään pientä vinkumista ja renkaiden ääniä, mutta metelistä ei voi tosiaan puhua.

Edes nykyisin markkinoilla olevat hybridit eivät pysty näin äänettömään liikkumiseen kuin korkeintaan matalissa nopeuksissa.

Äänettömyys on tietysti hieno asia ympäristön kannalta, kuten päästötön ajaminenkin, mutta liikenneturvallisuuden kannalta siinä on pohtimisen paikka.

Muut tielläliikkujat eivät voi enää luottaa korviinsa. Sähköauton voi huomata vain näkemällä.

Jos sähköautot yleistyvät, niihin on luultavasti pakko keksiä jonkinlainen äänilähde, tai muuten kevyen liikenteen onnettomuudet lisääntyvät tuntuvasti.

Sähköauto ei ole suinkaan uusi keksintö, vaikka mittavat sarjatuotannot ovat jääneet vielä yrityksiksi.

Historiatietojen mukaan kaikki New Yorkin ja Detroitin taksit olivat vuonna 1910 sähkökäyttöisiä. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, 1912 peräti 40 prosenttia kaikista Yhdysvalloissa liikkuvista autoista kulki akkujen voimalla.

Varsinkaan Atlantin takana öljyteollisuus ei ole innostunut autojen sähköistämisestä, mikä on ollut kehityksen suurimpia jarruja.

Tekniikassa pahimmat vaikeudet ovat liittyneet akkuihin - niiden kokoon, varauskykyyn ja hintaan.

Uusissa sähköautoissa ja tulevissa hybrideissä käytetään litium-ioniakkuja, joissa on kokoon ja painoon nähden suuri energiatiheys ja kyky ottaa vastaan suurta latausvirtaa.

Mitsubishi i MiEV:n "tankkaaminen" onnistuu tavallisesta pistorasiasta. Johto vain kiinni auton oikeaan kylkeen, ja kuusi tuntia odottelua.

Vasemmassa takakulmassa on toinen reikä pikalatausta varten. Sitä varten tarvitaan latauspaikkaverkosto esimerkiksi huoltoasemille. Sähköyhtiö Fortumin asiakkuuspäällikkö Juha Matikainen tietää, että latauksessa on päästävä "ultranopeaan", korkeintaan kuuden minuutin aikaan, jotta se täyttää asiakkaiden vaatimukset.

Tekniikka ultranopean lataukseen on jo olemassa, mutta autonvalmistajat ja sähköyhtiöt hakevat yhteisymmärrystä standardin löytämiseksi. Ilman sitä homma ei etene.

Autotehtaat ja sähköyhtiöt sysäävät vastuuta poliittisille päättäjille, joilta halutaan sähköautojen yleistymistä tukevia päätöksiä, kuten verohelpotuksia ja vapautuksia pysäköintimaksuista.

Nykyisellä verotuksella i MiEV maksaisi Suomessa noin 40 000-50 000 euroa, mikä on kohtuuton hinta pikkuautosta. Lataamisen kustannukset jäävät runsaaseen euroon sataa kilometriä kohden.

- Sähköautoilla EU:n liikennettä koskeva ilmastotavoite saavutettaisiin tehokkaammin ja edullisemmin kuin biopolttoaineilla, Matikainen väittää.

Oma lukunsa on se, miten päästöttömästi sähkö ja sähköautot tuotetaan.