Trossilla voi säästää satoja euroja, jos joutuu pulaan

Vene vesille, moottori käyntiin ja arkihuolet pois. Moni veneilijä suuntaa järvelle huolettomin mielin luottaen siihen, että hyvä tuuri jatkuu tänäkin kesänä. Alkukesän huumassa saattaa huolto unohtua, kunnes moottori alkaa yskiä ja tarvitaan apua. Toisaalta valveutunutkin veneilijä saattaa joutua tilanteeseen, jossa matka katkeaa yllättäen.

Vesiliikenteessä sattuu ja tapahtuu monenlaista siinä missä maissakin. Meri- ja järvipelastusyhdistyksissä tiedetään, että kun veneilijä soittaa olevansa pulassa, se johtuu useimmiten teknisestä ongelmasta.

Moottorivikojen lisäksi vesilläliikkujien tekemät virhearviot aiheuttavat hankaluuksia. Saatetaan olla jumissa matalikossa tai sotkeutuneena ankkuriköyteen tai polttoaine on päässyt loppumaan kesken matkan.

Meripelastusseuran vapaaehtoiset joukot pystyvät ratkaisemaan monia ongelmia. Silti veneilijöiden ei kannata tuudittautua siihen, että kaikki apu on ilmaista. Ihmiset pelastetaan korvauksetta vaaratilanteissa, mutta veneen hinaaminen voi käydä kalliiksi.

Suomen meripelastusseuran turvallisuuspäällikkö Marko Stenberg kertoo, että hinauslasku voi yllättää veneilijän.

– Hinausapu ei aina kuulu niin sanotusti kansalaispalvelun piiriin, vaan siitä laskutetaan. Lasku voi olla iso, jopa satoja euroja, koska pelastusveneet ovat isoja ja niillä liikkuminen on kallista. Maksu peritään sisäministeriön vahvistaman kulukorvauksen mukaan, toteaa Stenberg.

Trossi on merimiessanastoa ja tarkoittaa köyttä. Trossi on myös Meripelastusseuran markkinoima jäsenpalvelu, joka antaa lisäturvaa veneelle ja säästää isoilta hinauslaskuilta. Kalenterivuoden jäsenyys maksaa 80 euroa ja se on venekohtainen.

Maksuttoman hinauksen lisäksi Trossiin kuuluu muita etuja veneilijälle, kuten valtakunnallinen palvelunumero, joka päivystää ympäri vuorokauden. Nyrkkisääntönä on, että kun avuntarve on kiireetöntä, veneilijä soittaa Trossiin. Kiireellisessä avuntarpeessa pitää soittaa suoraan hätänumeroon.

Missä menee kiireellisen ja kiireettömän tapauksen raja? Marko Stenbergin mielestä esimerkiksi hyvällä kelillä ajelehtiminen ei ole välttämättä vaarallista, mutta riskiarvio tehdään aina tapauskohtaisesti viranomaisten ohjeistuksen mukaan.

– Hätäkeskuksessa ammattilainen tekee riskiarvion ja jos hätää ei ole, sieltä ohjataan soittamaan Trossiin. Sama toimii toisin päin. Jos veneilijä soittaa Trossin päivystäjälle, joka arvioi, että on olemassa vaaramomentti, sieltä pyydetään soittamaan hätäkeskukseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .