Erä ja luonto

Erä ja luonto

Miksi juuri toukokuussa voi törmätä hölmistyneisiin ja uhkarohkeisiin hirvenmullikoihin? Vastaus löytyy hirviperheestä

Hirvenvasat kulkevat emon mukana lähes vuoden ajan.

Erä ja luonto

Lämpimät päivät houkuttelivat päiväperhoset lentoon Keski-Suomessa – myös ensimmäiset kuoriutuvat lajit ovat näyttäytyneet

Sitruunaperhonen on kevään keltainen airut, kuvassa koiras. Nikon D5, 24 mm, 1/4000 s, f 8, ISO 1600, käsivara.

Uusimmat

Erä ja luonto

Miksi juuri toukokuussa voi törmätä hölmistyneisiin ja uhkarohkeisiin hirvenmullikoihin? Vastaus löytyy hirviperheestä

Lämpimät päivät houkuttelivat päiväperhoset lentoon Keski-Suomessa – myös ensimmäiset kuoriutuvat lajit ovat näyttäytyneet

Pöllöjen ahkerat pesimäpuuhat ennakoivat hyvää poikasvuotta, kunhan pikkujyrsijöitä riittää ravinnoksi koko pesimäkaudelle

Jyväskyläläisen Petteri Ristonmaan, 26, videoihin päätyy vain aitoja jahtitilanteita – oman Youtube-kanavan suosio yllätti

Jussi Murtosaari kuvasi huhtikuussa koronan vuoksi vain Keski-Suomessa – tuloksena maakuntamatkoista on satoja kurkikuvia

Harvinainen sepelrastas vieraili Joutsassa – vaikka tuntureilla pesivä lintulaji on äärimmäisen ihmisarka, se löysi lintulaudan

Metso lensi kirkon harjalle: sinä vuonna kuoli pappi, seuraavana vuonna toinen ja se kirkkokin paloi – tällaisia ovat lintuihin liittyvät kansanuskomukset

Neitoperhonen on levinnyt nopeasti miltei koko Suomeen – lajin tunnistaa helposti siipien suurista täplistä

Punarinnan kevätlaulu on kuin hopeakellojen kilinää – tavallisesti se konsertoi illan hämärässä korkealla puussa

Tunnistatko, mikä otus on käynyt käpyaterialla? Tutkija kertoo, millaisia tähteitä eläimet jättävät luontoon

Vielä sotien jälkeen multialaiset kärräsivät kuormakaupalla metsoja myyntiin Jyväskylän torille – maakuntalintuja löytyy, mutta kovin hyvin lajilla ei mene

Eläintentäyttäjä Erno Nummelin tavoittelee täydellistä lopputulosta – niin täydellistä, että täytettyä eläintä voisi luulla oikeaksi

Puiden juurilla olevista riisinjyvän kokoisista kellertävistä pötkylöistä ei voi erehtyä: liito-orava on lähistöllä

Virtavästäräkki on katoamisen mestari: Se on vienyt luontokuvaaja Jussi Murtosaarta kuin pässiä narussa

Kevät on täynnä heräämisiä: karhut kömpivät koloistaan ja aikuisina talvehtivat perhoset lähtevät liikkeelle

Pitkäkorvainen rusakko on valloittanut Suomea hyvällä menestyksellä 1800-luvun lopulta lähtien

Kylmä alkukesä vaikeuttaa metsäkanalintujen poikasten selviämistä, sillä hyönteisravintoa on tarjolla liian vähän

Kimalainen on monessa talossa vuodesta toiseen kutsumaton vieras – toisaalta pölyttäjiä tarvitaan

Odottelu piilokojussa kannatti: Jussi Murtosaari onnistui oppilasryhmänsä kanssa kuvaamaan maakotkan Kuusamon jylhässä luonnossa

Mieli elpyy metsässä, mutta myös virtuaalisella luonnonympäristöllä voi olla samanlainen vaikutus

Miksi urpiaiset ovat pelottomia ja pöyhistelevät höyheniään? Vaivaako niitä jokin tauti?

Risulinnan älykkö: korpin on todettu ymmärtävän muiden eläinten tunteita ja osaavan ennakoida niiden aikeita

Riistalintujen kannat romahtaneet koko maassa – "Tilanne on todella huolestuttava"

Huolellisinkaan siivooja ei aina huomaa sisällä piileskelevää hämähäkkiä, mutta sekin siivoaa huushollia omalla tavallaan

Suomen kaunein hirvieläin piristi Jussi Murtosaaren päivää Multialla: metsäkaurislaumasta tallentui 600 onnistunutta kuvaa

Luontokuvaukseen hurahtanut Juho Jolkkonen kävi katsomassa, miltä näyttää Georgian petolintuparatiisissa

Töyhtötiainen kärsii elinympäristön muutoksesta: umpilahot pesäpuut ovat tehometsänhoidon vuoksi harvinaisia

Luontokuvaaja pääsi pitkän talven jälkeen ulkotöihin: Jussi Murtosaaren tikkasavotassa yhteisymmärrys kuvauskohteiden kanssa syntyi varsin helposti

Lumihiutaleet näyttävät samanlaisilta, vaikka niissä on pieniä eroja – vain laboratoriossa on onnistuttu luomaan identtisiä hiutaleita

Miksi pohjantikka tekee havupuihin pieniä reikiä? Miksi lumettomassa metsässä on talvellakin vihreää? Asiantuntijat vastaavat

Siirry osaston arkistoon

Luetuimmat

Erä ja luonto

Neitoperhonen on levinnyt nopeasti miltei koko Suomeen – lajin tunnistaa helposti siipien suurista täplistä

Isokokoisen neitoperhosen siipiväli on yli viisi senttimetriä. Laji on paikoin nokkosperhosta yleisempi.

Erä ja luonto

Punarinnan kevätlaulu on kuin hopeakellojen kilinää – tavallisesti se konsertoi illan hämärässä korkealla puussa

Kuvan punarinta konsertoi Joutsassa 18.4.2020 kello 17.30.

Erä ja luonto

Nisäkkäiden ja lintujen käsittelemiä käpyjä.

Tunnistatko, mikä otus on käynyt käpyaterialla? Tutkija kertoo, millaisia tähteitä eläimet jättävät luontoon

Erä ja luonto

Pörhistelevän ukkometson soidinäänet eivät kevätaamuisin kanna kuin muutamia satoja metrejä. Nikon D5, 300 mm, 1/800 s, f 4, ISO 2000, käsivara.

Vielä sotien jälkeen multialaiset kärräsivät kuormakaupalla metsoja myyntiin Jyväskylän torille – maakuntalintuja löytyy, mutta kovin hyvin lajilla ei mene

Erä ja luonto

Erno Nummelin tavoittelee työssään eläimen lajityypillistä ilmettä ja asentoa. Metsästysharrastus ja mielenkiinto biologiaan tukevat työn onnistumista.

Eläintentäyttäjä Erno Nummelin tavoittelee täydellistä lopputulosta – niin täydellistä, että täytettyä eläintä voisi luulla oikeaksi

Erä ja luonto

Liito-oravat ovat aktiivisesti liikkeellä näihin aikoihin vuodesta.

Puiden juurilla olevista riisinjyvän kokoisista kellertävistä pötkylöistä ei voi erehtyä: liito-orava on lähistöllä

Erä ja luonto

Koiras ruokkii vielä melko lyhytpyrstöistä jälkikasvuaan maittavalla annoksella hyönteisiä. Nikon D5, 800 mm, 1/400 s, f 5.6, ISO 3200, jalusta.

Virtavästäräkki on katoamisen mestari: Se on vienyt luontokuvaaja Jussi Murtosaarta kuin pässiä narussa

Erä ja luonto

Karhujen aineenvaihdunta alkaa hiljalleen normalisoitua talvi­unen jäljiltä.

Kevät on täynnä heräämisiä: karhut kömpivät koloistaan ja aikuisina talvehtivat perhoset lähtevät liikkeelle

Erä ja luonto

Rusakko tunnetaan suurista korvistaan.

Pitkäkorvainen rusakko on valloittanut Suomea hyvällä menestyksellä 1800-luvun lopulta lähtien

Erä ja luonto

Metson soidin käynnistyy maalis-huhtikuussa ja huipentuu vapun tienoilla.

Kylmä alkukesä vaikeuttaa metsäkanalintujen poikasten selviämistä, sillä hyönteisravintoa on tarjolla liian vähän

Erä ja luonto

Kimalainen on monessa talossa vuodesta toiseen kutsumaton vieras – toisaalta pölyttäjiä tarvitaan

Erä ja luonto

Maakotkat parittelevat Kuusamossa 27.2. Nikon D5, 800 mm, 1/2000 s, f 8, ISO 800, jalusta.

Odottelu piilokojussa kannatti: Jussi Murtosaari onnistui oppilasryhmänsä kanssa kuvaamaan maakotkan Kuusamon jylhässä luonnossa

Erä ja luonto

Näkymä Laukaan Hyyppäänvuorelta.

Mieli elpyy metsässä, mutta myös virtuaalisella luonnonympäristöllä voi olla samanlainen vaikutus

Erä ja luonto

Tiheissä urpiaisparvissa tautien leviämistä vaikea estää.

Miksi urpiaiset ovat pelottomia ja pöyhistelevät höyheniään? Vaivaako niitä jokin tauti?

Erä ja luonto

Risulinnan älykkö: korpin on todettu ymmärtävän muiden eläinten tunteita ja osaavan ennakoida niiden aikeita

Kotimaa

Toiseksi merkittävimmän riistalinnun tavin saalis on tippunut vuosituhannenvaihteen 140 000:sta 90 000:een.

Riistalintujen kannat romahtaneet koko maassa – "Tilanne on todella huolestuttava"

Erä ja luonto

Oikealla metsäkaurispukki, jolla ovat jo näkyvissä pienet sarvenalut. Nikon D5, 500 mm, 1/200 s, f 5.6, ISO 3200, käsivara.

Suomen kaunein hirvieläin piristi Jussi Murtosaaren päivää Multialla: metsäkaurislaumasta tallentui 600 onnistunutta kuvaa

Erä ja luonto

Juho Jolkkosen lintuharrastus rakentuu monista elementeistä. Hän on valokuvannut ja rengastanut lintuja sekä toiminut lintuoppaana ja vapaaehtoisena lintuprojekteissa.

Luontokuvaukseen hurahtanut Juho Jolkkonen kävi katsomassa, miltä näyttää Georgian petolintuparatiisissa

Erä ja luonto

Töyhtötiainen on helppo tunnistaa persoonallisesta ulkonäöstä.

Töyhtötiainen kärsii elinympäristön muutoksesta: umpilahot pesäpuut ovat tehometsänhoidon vuoksi harvinaisia

Erä ja luonto

Valkoselkätikka heittelee kaarnaa selkänsä taakse niin, että lumi pölisee. Sony A9, 600 mm, 1/200 s, f 6.3, ISO 2000, käsivara.

Luontokuvaaja pääsi pitkän talven jälkeen ulkotöihin: Jussi Murtosaaren tikkasavotassa yhteisymmärrys kuvauskohteiden kanssa syntyi varsin helposti

Erä ja luonto

Yhdessä lumihiutaleessa voi olla jopa sata jääkidettä.

Lumihiutaleet näyttävät samanlaisilta, vaikka niissä on pieniä eroja – vain laboratoriossa on onnistuttu luomaan identtisiä hiutaleita

Erä ja luonto

Pohjantikka hyödyntää havupuiden energiapitoista mahlaa.

Miksi pohjantikka tekee havupuihin pieniä reikiä? Miksi lumettomassa metsässä on talvellakin vihreää? Asiantuntijat vastaavat

Erä ja luonto

Urrian maastot ovat tulleet Lauri Ijäkselle tutuiksi.Kolmion eläinlajisto on pysynyt muuten melko samanlaisena, mutta metsäkauris on runsastunut.

Lauri Ijäs tuntee Petäjäveden Urrian kolmion eläinlajit, mutta tänä talvena riistajälkien laskentaa Keski-Suomessa kiusaa lumipula

Erä ja luonto

Jatulisirvikäs on upea ilmestys. Nikon D5, 20 mm, 1/250 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Luontokuvaaja otti kesästä kaiken irti: Suomen suurin ja komein vesiperhonen, jatulisirvikäs, suostui pitkän odotuksen jälkeen Jussi Murtosaaren kuvattavaksi

Erä ja luonto

Kukkaruukun pulleat tuhatjalkaiset hämmästyttivät yliopiston tutkijoitakin.

Lukija ihmetteli kummallista kuhinaa kukkaruukussa vehkapalmun juurella – Jyväskylän yliopiston tutkijatkin ihmettelivät pulleita pötkäleitä

Erä ja luonto

Kirkkaansininen päälaki on sinitiaisen lajituntomerkki.

Sinitiainen oli vielä 1800-luvulla harvinainen näky, mutta nyt se on lintulautojen vakiovieras

Erä ja luonto

Tero Linjama kuunteli lapsena Juhani Paatelan ja Leo Lehtosen linnunlaulunauhoituksia 1960-luvun alusta ja innostui itsekin äänittämään linnunlaulua aikuisiällä.

Tero Linjama on äänittänyt lähes kaikkien Suomessa pesivien lintujen laulua – kiinnostusta tallenteisiin on Yhdyvalloissa asti

Erä ja luonto

Käpytikka ja harmaapäätikka samoilla apajilla.

Viime syksyn tikkavaellus toi Keski-Suomeen tuhansia nokankoputtajia idän ja kaakon suunnalta

Erä ja luonto

Parittelevat karhut. Nikon D5, 800 mm, 1/800 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Luontokuvaaja ikuisti karhujen köyrinnän juuri oikeaan aikaan Suomussalmella – homma alkoi kääntyä nautinnosta nääntymyksen puolelle

Erä ja luonto

Naava, luppo ja muut pensasmaiset jäkälät ovat merkki hyvästä ilmanlaadusta.

Naava, luppo ja jäkälä kertovat hyvästä ilmanlaadusta, siksi ne eivät viihdy kaupunkipuiden rungoilla

Erä ja luonto

Naava, luppo ja muut pensasmaiset jäkälät ovat merkki hyvästä ilmanlaadusta.

Naava, luppo ja jäkälä kertovat hyvästä ilmanlaadusta, siksi ne eivät viihdy kaupunkipuiden rungoilla

Erä ja luonto

Syysvaellus toi kirjosiipikäpylinnun Keski-Suomeen: yksi pariskunta ihastui Jyväskylän Kirkkopuiston jalokuusiin

Erä ja luonto

Petri Pihko oppi tunturiseikkauilustaan sen, että luonnossa liikkumiseen kannattaa varata kunnolla aikaa ja välttää yltiöpäisiä tavoitteita.

Jyväskyläläinen Petri Pihko huomasi Pallastunturilla, että talvi voi sekoittaa kokeneenkin vaeltajan suunnitelmat – paluumatka autiotuvalta kävi kalliiksi

Erä ja luonto

Monet ötökät ja perhoset talvehtivat kylmillään olevissa ulkorakennuksissa ja klapipinoissa.

Selkärangattomat sinnittelevät talven yli alkoholin avulla – paukkupakkasilla osa kehosta voi jopa jäätyä

Erä ja luonto

Laskeutuva jalohaikara. Nikon D5, 800 mm, 1/6400 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Jalohaikaran poseeraus yllätti kuvaajan – Jussi Murtosaaren arkisto täydentyi viime vuonna 45 000 kuvalla

Erä ja luonto

Pitkät ja lumiset talvet uhkaavat käydä harvinaisiksi.

Ilmassa muutoksen merkkejä – tilastot kertovat ilmaston lämpenevän ja vieläpä kiihtyvään tahtiin

Erä ja luonto

”Kolariin joutuneiden eläinten jäljittämisessä käytetään koulutettuja verijälkikoiria, joiden omistajat ovat sitoutuneet tuomaan koiransa avuksi”, Harri Valkonen toteaa.

Metsäkauriin kanssa kolaroidaan Keski-Suomessa jo useammin kuin hirven – Nelostie ja Ysitie pahimpia onnettomuusrysiä

Erä ja luonto

Keski-Suomessa ahmat ovat toistaiseksi pysyneet etäällä ihmisasutuksista. Esimerkiksi Sotkamossa muutama yksilö on kesyyntynyt ihmisen riesaksi.

Ahma on levittäytynyt koko Keski-Suomen alueelle – Kainuussa Suomen suurin näätäeläin häiriköi jo ihmisiä

Erä ja luonto

Urpiaisia näkee tavallisimmin koivun tai lepän latvassa ruokailemassa.

Eloisat urpiaisparvet piristävät talvipäiviä, sisälle pyrkivät rotat ja vaivaishiiret sen sijaan aiheuttavat päänvaivaa

Erä ja luonto

Metsähiiren tunnistaa suurista silmistä ja korvista.

Jyrsijät pyrkivät talvella tuvan lämpöön, kaupunkiympäristöissä tavallisin kutsumaton vieras on metsähiiri

Erä ja luonto

Talvella Upe Nykänen kävelee työmatkat ja tekee pienempiä kävelyjä lähimaastoon. Lumikengillä pääsee kulkemaan myös upottavassa maastossa.

Jyväskyläläinen Upe Nykänen aikoo kävellä Suomen päästä päähän muutaman päivän pätkissä: "Kävely on kivaa vaikka välillä sataisi vettä tai olisi nälkä"

Erä ja luonto

Punatulkku on joulukortin kuva-aiheiden suosikkilintu – varsinkin koreanpunainen koiras on innoittanut piirtäjiä

Erä ja luonto

Metsäketut-eskariryhmä liikkuu ahkerasti lähimetsissä ja Huhtasuon alueen puistoissa. Aikuista mukana olivat kuvaushetkellä varhaiskasvatuksen opettaja Satu Jokilahti, lastenhoitaja Mirella Hakola ja kieliharjoittelija Trizar Nduku Mäkinen.

Näitä lapsia ei tarvitse houkutella pihalle: Huhtasuon Metsäkettujen eskariryhmä menee lähimetsään säällä kuin säällä – luonto opettaa tärkeitä taitoja

Erä ja luonto

Karhumailla mustikan suvullinen lisääntyminen ja sopeutuminen uusiin olosuhteisiin tapahtuu luonnollisesti.

Miten karhut auttavat mustikkaa leviämään? Miten kaupungistuminen vaikuttaa kimalaisiin? Asiantuntijat vastaavat

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.