Erä ja luonto

Erä ja luonto

Luonnonkivet kohentavat lohenpoikasten hyvinvointia istutusaltaissa, mutta tutkijat eivät täysin tiedä, mistä se johtuu: "Puhutaan merkittävästä parannuksesta"

Luonnonvarakeskuksen Inarin kalanviljelylaitoksen virikealtaissa testataan luonnonkivikoreja, joiden on havaittu parantavan kasvatettavien kalojen hyvinvointia.

Erä ja luonto

Tunnistatko pitkäkorvat? Rusakko liikkuu talvellakin ruskeanharmaassa puvussa, metsäjänis vaihtaa valkoiseen

Rusakko on ruskea kesät talvet.

Erä ja luonto

Kotihiiri on ihmisen uskollinen seuralainen.

Voivatko ötökät osoittaa mahdollisia kosteusongelmia talojen rakenteissa? Asiantuntija vastaa – luontopalstalla pohditaan myös haavan kohtaloa

Erä ja luonto

Tyypillinen, hyvin vaalea tundraurpiainen. Paikkana Kaamanen huhtikuussa 2015.
Nikon D4, 800 mm, 1/400 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Luonto kuvaan: Ihmiselle ongelma, urpiainen itse ei ole siitä moksiskaan

Tänään

Jyväskylän kyhmyhaaka-
yksilö oli ruskeapukuinen naaras. Korea koiras on helpompi tunnistaa.
Nikon D4, 800 mm, 1/800 s, f 7.1, ISO 1600, jalusta.

Harvinaisuus: Keski-Suomessa vasta toinen havainto kyhmyhaahkasta

Erä ja luonto

Nykyisellään riekkokannan kooksi arvioidaan 80 000–100 000 paria. Riekkoja tavataan eniten Lapin lisäksi Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Riekkojen määrä on vähentynyt jo pitkän aikaa – soiden ennallistaminen ehkäisee kannan hiipumista

Uusimmat

Erä ja luonto

Luonnonkivet kohentavat lohenpoikasten hyvinvointia istutusaltaissa, mutta tutkijat eivät täysin tiedä, mistä se johtuu: "Puhutaan merkittävästä parannuksesta"

Tunnistatko pitkäkorvat? Rusakko liikkuu talvellakin ruskeanharmaassa puvussa, metsäjänis vaihtaa valkoiseen

Voivatko ötökät osoittaa mahdollisia kosteusongelmia talojen rakenteissa? Asiantuntija vastaa – luontopalstalla pohditaan myös haavan kohtaloa

Luonto kuvaan: Ihmiselle ongelma, urpiainen itse ei ole siitä moksiskaan

Harvinaisuus: Keski-Suomessa vasta toinen havainto kyhmyhaahkasta

Riekkojen määrä on vähentynyt jo pitkän aikaa – soiden ennallistaminen ehkäisee kannan hiipumista

Pikku-uikku osaa piilotella, mutta tarkkasilmäinen saattaa bongata sen Tuomiojärven Eerolanlahdelta

Lintu on pulassa kun gps pettää – kuhankeittäjä, jonka olisi pitänyt olla jo ihan muualla, putkahti Tampereelle

Aavemaisisksi muuttuneet kesäkukat kauhistuttivat lukijan – kehrääjäpunkit syypäänä

Porkkanan voimalla – saarijärveläinen Kari Kunelius vie hirvieläimille talviruokaa parin viikon välein

Yllättävä uutinen luonnosta: tuttu visertäjä on katoamassa Suomesta

Luontokuvaaja neuvoo: Kuuta kannattaa kuvata pari päivää ennen tai jälkeen täysikuun

Kalastusseura Kala ja Kulaus ry hurahti fongaukseen eli kalabongaukseen – joskus kalalajien etsiminen on kuin salapoliisityötä

Lokakuun lämpö sai keto-orvokit kukkimaan ja pitkään jatkunut ruska muutti maiseman keltaiseksi

Se tuli Ruotsista Suomeen linnuntietä – misteli leviää asteittain pohjoiseen, kiitos ilmaston lämpenemisen

Harvinainen kaakonkimalainen löytyi Korpilahden Vaarunvuoren kupeesta

Amerikankurmitsa vedätti kuvaajia oikein kunnolla – mutta lopulta sitkeys palkittiin

Nyt selviää, mitä luontokuvaaja tekee peilillä

Vaeltamiseen hurahtanut jämsäläinen eräopas Minna Jakosuo: "Tarkoitus päästä pois arjesta ja haastaa itsensä"

Hyvä sienisyksy kuivasta kesästä huolimatta – etenkin suppilovahveroita runsaasti

Oman lintukoiran hankkiminen toi Joonas Nokelaisen, 29, metsästysreissuille uusia ulottuvuuksia

Metsäkanalintujen pyyntiaika piteni

Peltosirkut kateissa, mutta merimetso innostui pesimään myös sisävesillä

Perhosten joukkomuutto hämmästytti syksyllä 1998 – lensivät korkeimmillaan yli kahdessa kilometrissä

Aroharmaalokin löytäminen harmaalokkiparvesta on helpommin sanottu kuin kuvattu

Muuttoperhosten talvehtiminen on sukupolvien kauppaa

Edessä kuukausia kestävä talvihorros – paaston aikana siilin ruumiinlämpö laskee alimmillaan vain pariin asteeseen

Muinaissuomalaiset uskoivat, että jokaisella eläinlajilla on omat erityisominaisuutensa

Orapiimäheikistä jokapaikankorriin – Kolin kansallispuistossa on tavattu yli 4000 eliölajia

Kirvat maistuvat Suomen kansallishyönteiselle

Siirry osaston arkistoon

Erä ja luonto

Pikku-uikku osaa piilotella, mutta tarkkasilmäinen saattaa bongata sen Tuomiojärven Eerolanlahdelta

Pikku-uikku viihtyi marraskuun puolivälissä Jyväskylän Tuomiojärven Eerolanlahdella.

Luetuimmat

Erä ja luonto

Lintu on pulassa kun gps pettää – kuhankeittäjä, jonka olisi pitänyt olla jo ihan muualla, putkahti Tampereelle

Tampereen kuhankeittäjä oli nuori lintu, jonka suunnistustaito lienee pettänyt.
Nikon D5, 800 mm, 1/320 s, f 5.6, ISO 10000, jalusta.

Erä ja luonto

Aavemaisisksi muuttuneet kesäkukat kauhistuttivat lukijan – kehrääjäpunkit syypäänä

Kehrääjäpunkit hyökkäsivät kesäkukkien kimppuun.

Erä ja luonto

Pienille hirvieläimille maistuu rehuporkkana, jota Kari Kunelius on hankkinut tänä syksynä omille ruokintapaikoilleen kolmisensataa kiloa. Pertti-koira on aina syöttöreissuilla kaverina.

Porkkanan voimalla – saarijärveläinen Kari Kunelius vie hirvieläimille talviruokaa parin viikon välein

Erä ja luonto

Varpuskoiras on komea lintu, kunhan vain malttaa katsoa.
Nikon D5, 800 mm, 1/4000 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Yllättävä uutinen luonnosta: tuttu visertäjä on katoamassa Suomesta

Erä ja luonto

Revontulia osin jäätyneen Oulankajoen yläpuolella. Kuutamo valaisee maisemaa.
Nikon D4, 20 mm, 10 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Luontokuvaaja neuvoo: Kuuta kannattaa kuvata pari päivää ennen tai jälkeen täysikuun

Erä ja luonto

Topi Väkevän (vas.) Joonas Pysäyksen mukaan fongauksessa sallitaan yleensä mato-onki, mutta korkeakouluopiskelijoiden Kala ja Kulaus ry:n fongauskisoissa myös haavin käyttö.

Kalastusseura Kala ja Kulaus ry hurahti fongaukseen eli kalabongaukseen – joskus kalalajien etsiminen on kuin salapoliisityötä

Erä ja luonto

Havununna on pelätty metsätuholainen.

Lokakuun lämpö sai keto-orvokit kukkimaan ja pitkään jatkunut ruska muutti maiseman keltaiseksi

Erä ja luonto

Misteli toukokuussa. Lehmus on ulkomaillakin tavallinen isäntäpuu, muita ovat poppeli ja pihlaja.
Nikon D5, 300 mm, 1/640 s, f 16, ISO 1600, käsivara.

Se tuli Ruotsista Suomeen linnuntietä – misteli leviää asteittain pohjoiseen, kiitos ilmaston lämpenemisen

Erä ja luonto

Kaakonkimalainen kuvattiin Korpilahden Vaarunvuoren kupeessa.

Harvinainen kaakonkimalainen löytyi Korpilahden Vaarunvuoren kupeesta

Erä ja luonto

Kastemato katoaa hetkessä amerikankurmitsan suuhun.
Nikon D5, 800 mm, 1/400 s, f 5.6, ISO 3200, jalusta.

Amerikankurmitsa vedätti kuvaajia oikein kunnolla – mutta lopulta sitkeys palkittiin

Erä ja luonto

Aamuvaloja Korttajärvellä 14.9.2018.
Nikon D5, 55 mm (24-70 mm), 1/800 s, f 11, ISO 800, käsivara.

Nyt selviää, mitä luontokuvaaja tekee peilillä

Erä ja luonto

"Lapin kaamos on valoisampi kuin ajatellaan", Minna Jakosuo sanoo.

Vaeltamiseen hurahtanut jämsäläinen eräopas Minna Jakosuo: "Tarkoitus päästä pois arjesta ja haastaa itsensä"

Erä ja luonto

Niittyhopeatäplän syyssukupolven yksilö Joutsassa elokuussa.

Hyvä sienisyksy kuivasta kesästä huolimatta – etenkin suppilovahveroita runsaasti

Erä ja luonto

Joonas Nokelainen ja Wili suuntaavat tänä syksynä ensi kertaa metsäkanalintujahtiin Lappiin. ”Olisihan se hienoa
saada elämänsä ensimmäinen metsäkanalintusaalis”, Nokelainen toteaa.

Oman lintukoiran hankkiminen toi Joonas Nokelaisen, 29, metsästysreissuille uusia ulottuvuuksia

Metsäkanalintujen pyyntiaika piteni

Erä ja luonto

Metsoa, pyytä ja teertä saa metsästää 10.11. asti. Kuvassa ukkometso.

Metsäkanalintujen pyyntiaika piteni

Erä ja luonto

Keski-Suomessa ei ole havaittu tänä vuonna yhtään kunnollista peltosirkkureviiriä.

Peltosirkut kateissa, mutta merimetso innostui pesimään myös sisävesillä

Erä ja luonto

Nuori harmaalokki ja aroharmaalokki, jälkimmäinen oikealla.
Nikon D5, 800 mm, 1/6400 s, f 8, ISO 1600, käsivara.

Aroharmaalokin löytäminen harmaalokkiparvesta on helpommin sanottu kuin kuvattu

Erä ja luonto

Haavanlehtikuoriainen popsii ravinnokseen haavanlehtiä.

Muuttoperhosten talvehtiminen on sukupolvien kauppaa

Erä ja luonto

Suomessa on arvioitu, että ankaran talven aikana yli puolet siilikannasta menehtyy.

Edessä kuukausia kestävä talvihorros – paaston aikana siilin ruumiinlämpö laskee alimmillaan vain pariin asteeseen

Erä ja luonto

”Joutsen on elämän ainutkertaisen kauneuden ja pyhyyden symboli”, kirjailija Maaretta Tukiainen sanoo.

Muinaissuomalaiset uskoivat, että jokaisella eläinlajilla on omat erityisominaisuutensa

Erä ja luonto

Suojelubiologi Anna-Riikka Ihantola tutki luupilla lettosammalia.

Orapiimäheikistä jokapaikankorriin – Kolin kansallispuistossa on tavattu yli 4000 eliölajia

Erä ja luonto

Helteinen kesä oli leppäpirkkojen mieleen.

Kirvat maistuvat Suomen kansallishyönteiselle

Erä ja luonto

Tutkimuksilla selvitetään villien taimenten vaellusreittejä, kuolleisuutta ja istutusten kannattavuutta. Kuvan taimen pyydettiin merkintää varten. Kalastajien tulisi ilmoittaa pyyntitiedot ja palauttaa sekä villien että istutettujen taimenten merkit Luonnonvarakeskukseen.

Hellekesä saattoi heikentää Keski-Suomen taimenkantoja

Erä ja luonto

Puunhaketta lensi usean metrin säteelle, kun palokärki etsi muurahaisia.

Mikä rei'itti vankan kuusen? Entä miten eläimet ovat kestäneet kesän helteet? – Luontoasiantuntijat vastaavat

Erä ja luonto

Valokuvaaja Jari Niskanen on itsekin pyytänyt metsäkanalintuja 15-vuotiaasta asti. Siksi hän pystyy ennakoimaan, mitä metsästystilanteessa tapahtuu.

Laukaalainen Jari Niskanen tietää, että onnistunut metsästyskuva edellyttää tarkkaa tilannetajua

Erä ja luonto

Petäjävetinen turkiskauppias Olli Mauranen on keskittynyt pienriistan turkisten vähittäisostoihin ja tukkumyyntiin eikä osta esimerkiksi hirventaljoja.

Petäjävetinen Olli Mauranen on tehnyt turkiskauppaa viidellä vuosikymmenellä

Erä ja luonto

Kuovi on yksi ensimmäisistä paluumuuttajista.

Osa muuttolinnuista suuntaa jo takaisin etelään, kun toiset vielä saapuvat

Erä ja luonto

Lea-Elina Nikkilä haluaisi ottaa Haapalehtoon vuohia, jotta tila olisi omavarainen myös juuston suhteen.

Lea-Elina Nikkilä suojelee perinnemaisemaa kansallispuiston sydämessä Leivonmäellä

Erä ja luonto

Puna-ailakki sinnittelee huurteisena kesäkuisena pakkasaamuna.

Alkukesän sää koetteli kasveja

Erä ja luonto

Hirvi on metsien pahin taimikkotuholainen. Erityisesti 10–20 vuotta kasvaneet männyntaimet maistuvat.

Hirvien aiheuttamille taimikkotuhoille ei näy loppua

Erä ja luonto

Hirvi on metsien pahin taimikkotuholainen. Erityisesti 10–20 vuotta kasvaneet männyntaimet maistuvat.

Hirvien aiheuttamille taimikkotuhoille ei näy loppua

Erä ja luonto

Kuningaskalastaja on ainut Suomessa säännöllisesti pesivä säihkylintu.
Nikon D4, 800 mm, 1/160 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Lähes liian korea Suomen lintujen joukkoon

Erä ja luonto

Trentepohlia-viherlevä on ensimmäinen silminnähtävä kivipinnan asuttaja.

Kivien punastuminen on ajan kysymys – kivipinta on äärimmäinen kasvupaikka, jolla ei moni eliö pysty elämään

Erä ja luonto

”Kartta syntyy maltillisella vauhdilla. Jos ajaa liian kovaa, tietoa tulee harvakseltaan, ja kartasta tulee epätarkka”, Raimo Pitkänen sanoo.

Raimo Pitkänen rakentaa järvikarttoja pala palalta

Erä ja luonto

Rahkahopeatäplä on soiden hopeatäplistä suurikokoisin.

Kuukauden eläin: Rahkahopeatäplä viihtyy vain parhailla soilla

Erä ja luonto

Pyjamalude elää tuoreilla niityillä ja joutomailla.

Tutkijat kaipaavat havaintoja pyjamaluteesta, jota on havaittu Keski-Suomessa jo Jämsässä

Erä ja luonto

Joona (vas.) ja Juho Sorvari onnistuivat nappaamaan Palokkajärvestä kolmikiloisen hauen leppeässä kesäillassa. Kalastamassa veljekset käyvät lähijärvien lisäksi muualla Keski-Suomessa ja Lapissa.

16-vuotiaat kaksosveljekset innostuivat kalastuksesta: ”Kalastuksessa viehättää moni muukin kuin saalis”, sanovat Joona ja Juho Sorvari

Erä ja luonto

Karvaukonkorennon koiras, kuvattu kesäkuussa 2009.
Nikon D700, 105 mm, 1/500 s, f 14, ISO 800, käsivara.

Korennon kuolema kaislikossa on koruton

Erä ja luonto

Norppalive päättyi – kamera seuraa nyt liito-oravapesuetta

Erä ja luonto

Ulpukoita kuvassa, jossa kurkistetaan myös pinnan alle, kamera akvaarion sisällä.
Nikon D700, 28 mm, 1/200 s, f 22, ISO 1600, käsivara.

Kuvaaja teetti lasilaatikon, laittoi kameran sen sisään ja kahlasi järveen

Erä ja luonto

Tanhukärpäsiä kosiolennolla.
Nikon D2X, 105 mm, 1/1000 s, f 13, ISO 400, käsivara.

"Sodassa ja rakkaudessa" – Tanhukärpäset tuovat puolisolleen lahjaksi vaikka kuolleen lajitoverinsa

Erä ja luonto

Palmusalin lummehuone ja parananjättilumme lumoavat kävijän.

Helsingissä sijaitseva hervottoman kokoinen jättilumme kestää jopa 60 kilon painon

Erä ja luonto

Manterin eli entisen vesiliskon koiras paljastaa korean vatsapuolensa. Nikon D3S, 105 mm, 1/250 s, f 6.3, ISO 3200, akvaario, jalusta.

Suomalainen salamanteri on kevään komea kutumies – katso kuvasarja

Erä ja luonto

Lehtikasat ovat kastelierojen ruokavarastoja, joissa ruuan laatu paranee mikrobien ansioista.

Mystiset lehtikasat ihmetyttävät keväisin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.