Erä ja luonto

Erä ja luonto

Jyväskylän Korpijoesta voi tulla jälleen järvitaimenen kotijoki, kunhan kalastajat muistavat vastuunsa

Ari Seppälä näkee, että pienistä virtavesistä huolehtiminen on tärkeää järvitaimenkannan elvyttämiseksi.

Erä ja luonto

Lihashuolto, hyvä kunto ja oikeanlainen ravinto ovat koiran hyvinvoinnin perusta – ylipaino rasittaa erityisesti niveliä

Leevistä on mukava maata hoitopöydällä. Eläinfysioterapeutti Emmi Aarnio-Metsänen Hoida Häntä -yrityksestä tarkistaa ensin eläimen nivelten liikeradat ja mahdolliset lihasjännittymät, -revähtymät ja -venähdykset.

Erä ja luonto

Pikkuruinen sisilisko tekee tuttavuutta 3-vuotiaan luontotutkijan kanssa.

Sisiliskon poikaset saattavat tulla tekemään tuttavuutta ihmisen kanssa, jos vain malttaa pysyä rauhallisena

Erä ja luonto

Naurulokit ovat kekseliäitä pesäpaikkaa valitessaan.

Mikä sai naurulokin pesimään ratapihalla? Mitä seurauksia on kontukimalaisen yleistymisestä? Tutkijat vastaavat

Erä ja luonto

Heikki ja Anne Sulander arvostavat Lapin kansallispuistoissa tehtävää vapaaehtoistyötä.

Vapaaehtoistyö Lapissa auttoi Anne ja Heikki Sulanderia oivaltamaan kansallispuistojen merkityksen

Erä ja luonto

Putkilahden isonokkosperhonen 6. kesäkuuta.

Luontokuvaaja Murtosaari bongasi Korpilahden Putkilahdessa harvinaisen isonokkosperhosen kesäkuun alussa

Uusimmat

Erä ja luonto

Mikä sai naurulokin pesimään ratapihalla? Mitä seurauksia on kontukimalaisen yleistymisestä? Tutkijat vastaavat

Vapaaehtoistyö Lapissa auttoi Anne ja Heikki Sulanderia oivaltamaan kansallispuistojen merkityksen

Jyväskylän Korpijoesta voi tulla jälleen järvitaimenen kotijoki, kunhan kalastajat muistavat vastuunsa

Lihashuolto, hyvä kunto ja oikeanlainen ravinto ovat koiran hyvinvoinnin perusta – ylipaino rasittaa erityisesti niveliä

Luontokuvaaja Murtosaari bongasi Korpilahden Putkilahdessa harvinaisen isonokkosperhosen kesäkuun alussa

Sisiliskon poikaset saattavat tulla tekemään tuttavuutta ihmisen kanssa, jos vain malttaa pysyä rauhallisena

Harvinainen jalohaikara bongattiin Laukaassa – "Havaintoja on vain muutamia vuodessa näin pohjoisessa"

Ohdakeperhosten massavaellus yllätti – tämän vuoden vaellus alkoi poikkeuksellisen aikaisin

Massiivisia majavapatoja joudutaan purkamaan jopa kaivinkonein – Petäjävedellä padot uhkasivat loma-asuntoja

Miten simpukat puhdistavat vettä? Minne lantakuoriainen munii? Asiantuntijat vastaavat

Dosentti Komonen: Ihmisen ja ampiaisten välit ovat usein tulehtuneet, mutta ihan suotta – surisevat pistiäiset ovat monin tavoin myös hyödyksi

Kiiltomatonaaraalla on oma valomainos, jolla se houkuttelee koiraita – nyt on hyvä hetki bongata niitä

Norja on vaeltajan unelmakohde – päiväpatikoinnitkin onnistuvat vaellustuvalta toiselle

Ruohomakkaroita ja multakraattereita puutarhassa – mutta minkä otuksen jäljiltä?

Näin selvität kalan iän – lahna voi elää käsittämättömän pitkään

Mistä kangasperhosen tunnistaa? Miksi lintuja rengastetaan? Asiantuntijat vastaavat

Ilma lämpenee, ötökät heräävät – verenhimoiset punkit voivat Suomessa kiusallisen hyvin

Mitä omassa puutarhassa voi tehdä pölyttäjien hyväksi? Viisi vinkkiä tutkijalta

Laji, joka on vaarassa kadota Suomen luonnosta – ominaisuuksiensa ansiosta valtasi maan kertaheitolla heinäkuussa 2012

Lintujen kevätmuutto käynnistyi – metsähanhi ja naurulokki olivat liikkeellä keskimääräistä aikaisemmin

Muuramelainen Sami, 12, innostui kalastuskerhossa perhonsidonnasta ja jäi kerrasta koukkuun

Tässäkin lajissa Suomi häviää Ruotsille ja Norjalle

Mitä eroa on lajilla ja lajikkeella? Mistä lepän hedenorkot ilmestyvät? Asiantuntijat vastaavat

Pesiä on jo tuhottu laittomasti, mutta merimetson asettuminen sisämaan suurille järville on vain ajan kysymys

Lumikiepissä yöpyvä metsäkanalintu säästää energiaa – linnut sukeltavat kieppiin usein suoraan lennosta

Jyväskyläläinen Jussi Murtosaari löysi 15-vuotiaana pukinkontista järjestelmäkameran – nyt hän on yksi Suomen parhaista luontokuvaajista

Kirja-arvio: Luontokuvaaja-Murtosaaren uutuus päiväperhosista ja sudenkorennoista on sekä tunnistusopas että tietokirja

Minkki on armoton tuhoaja – sen luontoon päästäminen oli virhe alun alkaenkin

Kaikuluotain paljastaa pilkkijälle parhaat ottipaikat – "Ei mikään turhake", jyväskyläläinen Niilo Reili sanoo

Asiantuntijat vastaavat: Ovatko hyönteiset katoamassa? Miksi Vispiläjoen virtavesimittari ilahdutti tutkijoita?

Siirry osaston arkistoon

Erä ja luonto

Harvinainen jalohaikara bongattiin Laukaassa – "Havaintoja on vain muutamia vuodessa näin pohjoisessa"

Lukijan lähettämä kuva jalohaikarasta Laukaan Vuonteella.

Luetuimmat

Erä ja luonto

Ohdakeperhosten massavaellus yllätti – tämän vuoden vaellus alkoi poikkeuksellisen aikaisin

Tämä hyväkuntoinen ohdakeperhonen kuvattiin Leivonmäellä kesäkuun alkupuolella.

Erä ja luonto

Massiivisia majavapatoja joudutaan purkamaan jopa kaivinkonein – Petäjävedellä padot uhkasivat loma-asuntoja

Esa Särkkä esittelee paikkaa, johon majava teki padon. Rakennelma jouduttiin purkamaan, koska vedenpinnan nousu uhkasi lähellä olevia rakennuksia ja puustoa.

Erä ja luonto

Simpukat puhdistavat vettä suodattamalla siitä ravintohiukkasia. Kuvan jokihelmisimpukka eli raakku on järvi- ja jokisimpukoita huomattavasti harvinaisempi.

Miten simpukat puhdistavat vettä? Minne lantakuoriainen munii? Asiantuntijat vastaavat

Erä ja luonto

Dosentti Atte Komonen tarkistaa, onko Ylistönmäen ampiaispyydykseen jäänyt yhtään ampiaista. Samanlaisia olutpyydyksiä viritetään noin 30 pihaan Jyväskylässä.

Dosentti Komonen: Ihmisen ja ampiaisten välit ovat usein tulehtuneet, mutta ihan suotta – surisevat pistiäiset ovat monin tavoin myös hyödyksi

Erä ja luonto

Tänä vuonna kiiltomatojen toukista on tullut paljon havaintoja ja kyselyjä.

Kiiltomatonaaraalla on oma valomainos, jolla se houkuttelee koiraita – nyt on hyvä hetki bongata niitä

Erä ja luonto

Vaeltamisesta tuli röntgenhoitaja Harri Ahoselle toinen ammatti. Hän on julkaissut neljä kirjaa Norjan vaellusreiteistä.

Norja on vaeltajan unelmakohde – päiväpatikoinnitkin onnistuvat vaellustuvalta toiselle

Erä ja luonto

Lehtokotilot näyttävät selvinneet hyvin talvesta ja keväästä.

Ruohomakkaroita ja multakraattereita puutarhassa – mutta minkä otuksen jäljiltä?

Erä ja luonto

Lahna on yksi Suomen pikäikäisimmistä kalalajeista.

Näin selvität kalan iän – lahna voi elää käsittämättömän pitkään

Erä ja luonto

Kuvassa kangasperhonen Korpilahdella 25. huhtikuuta.

Mistä kangasperhosen tunnistaa? Miksi lintuja rengastetaan? Asiantuntijat vastaavat

Erä ja luonto

Yleiskielessä punkki viittaa Ixodes-suvun puutiaisiin. Näistä laajimmalle Suomessa on levinnyt puutiainen (Ixodes ricinus).

Ilma lämpenee, ötökät heräävät – verenhimoiset punkit voivat Suomessa kiusallisen hyvin

Ötökkämuistoja kaivataan – SKS toivoo viestejä kohtaamisista punkkien kanssa

Erä ja luonto

Päivänkakkara kasvaa ja kukkii puutarhassa hyvin. Se on helppohoitoinen ja tarjoaa ruokaa monenlaisille pölyttäjille.

Mitä omassa puutarhassa voi tehdä pölyttäjien hyväksi? Viisi vinkkiä tutkijalta

Tänään

Talvehtineen isonokkosperhosen väritys säilyy komeana.
Nikon D4, 105 mm, 1/800 s, f 16, ISO 1600, käsivara.

Laji, joka on vaarassa kadota Suomen luonnosta – ominaisuuksiensa ansiosta valtasi maan kertaheitolla heinäkuussa 2012

Erä ja luonto

Lintujen kevätmuutto on vauhdissa. Myös kyhmyjoutsen on bongattu.

Lintujen kevätmuutto käynnistyi – metsähanhi ja naurulokki olivat liikkeellä keskimääräistä aikaisemmin

Erä ja luonto

Sami Piiraista ja Patrik von Bonsdorffia yhdistää kalastusharrastus. Molemmat ovat käyneet syksystä saakka Koukun ja Paukun kalastuskerhossa Vaajakoskella.

Muuramelainen Sami, 12, innostui kalastuskerhossa perhonsidonnasta ja jäi kerrasta koukkuun

Erä ja luonto

Talvella merisirrin puku on harmaa, jalat ja nokka oranssiset.
Nikon D5, 800 mm, 1/6400 s, f 5.6, ISO 1600, käsivaralla veneestä.

Tässäkin lajissa Suomi häviää Ruotsille ja Norjalle

Erä ja luonto

Porkkana on yksi laji, josta ihmisen valinta on tuottanut erilaisia lajikkeita.

Mitä eroa on lajilla ja lajikkeella? Mistä lepän hedenorkot ilmestyvät? Asiantuntijat vastaavat

Erä ja luonto

Jussi Murtosaari kuvaa kaikkea, mikä liikkuu luonnossa.

Jyväskyläläinen Jussi Murtosaari löysi 15-vuotiaana pukinkontista järjestelmäkameran – nyt hän on yksi Suomen parhaista luontokuvaajista

Näyttävä isoapollo on yksi Jussi Murtosaaren suosikkiperhosista.

Kirja-arvio: Luontokuvaaja-Murtosaaren uutuus päiväperhosista ja sudenkorennoista on sekä tunnistusopas että tietokirja

Erä ja luonto

Näyttävä isoapollo on yksi Jussi Murtosaaren suosikkiperhosista.

Kirja-arvio: Luontokuvaaja-Murtosaaren uutuus päiväperhosista ja sudenkorennoista on sekä tunnistusopas että tietokirja

Erä ja luonto

Minkin valkoinen alahuuli on hyvä tuntomerkki.
Nikon D5, 800 mm, 1/640 s, f 5.6, ISO 2500, jalusta.

Minkki on armoton tuhoaja – sen luontoon päästäminen oli virhe alun alkaenkin

Erä ja luonto

Kalat liikkuvat eri kerroksissa. Ilman kaikuluotainta vieheen saattaisi laskea väärään korkeuteen ja kuvitella, ettei jään alla liikukaan kaloja, Niilo Reili toteaa.

Kaikuluotain paljastaa pilkkijälle parhaat ottipaikat – "Ei mikään turhake", jyväskyläläinen Niilo Reili sanoo

Erä ja luonto

Virtavesimittari on sopeutunut elämään virtaavissa vesissä.

Asiantuntijat vastaavat: Ovatko hyönteiset katoamassa? Miksi Vispiläjoen virtavesimittari ilahdutti tutkijoita?

Erä ja luonto

Ilves tallusteli Jyväskylän Ristonmaalla riistakameran edessä. Käytettävissä oli useita kuvia, joiden pohjalta pääteltiin, ettei kyseessä ole tuhti kotikissa.

Riistakameraan Jyväskylän Ristonmaalla tallentuneen tuhdin kissaeläimen paluu paikalle varmisti lajin tunnistuksen

Vieressä oleva matonpuisteluteline antaa osviittaa kissaeläimen koosta.

Hiippailiko Jyväskylän Ristonmaalla ilves vai tukeva kotitiikeri? Kissaeläin tallentui asukkaan riistakameraan

Erä ja luonto

Uuraislainen Jani Määränen on innokas ajokoiraharrastaja. Talvitien kennelissä on tänä keväänä astutusvuorossa on Meripojan Hely (vasemmalla). Oikealla juoksee Jänövaaran Siru.

Koiran valinta on tarkkaa puuhaa, johon liittyy erilaisia uskomuksia: "Mitä mustempi kitalaki, sitä parempi koira"

Erä ja luonto

Talvella koskikarat syövät kaksisiipisten, vesiperhosten, päivänkorentojen ja koskikorentojen toukkia.

Miksi koskikara sukeltaa hyiseen virtaan? Mitä eroa on naavalla ja lupolla? Asiantuntijat vastaavat

Erä ja luonto

Ahkiossa talvivarusteet kulkevat näppärästi.

Vaellusharrastajat lähtevät metsään talvellakin – tärkeintä on tuntea omat varusteensa ja ottaa teltta mukaan

Erä ja luonto

Saimaannorppa köllöttelee kivellä.
Nikon D5, 800 mm, 1/5000 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Satojen tyhjien kivien jälkeen yhden päällä köllötti saimaannorppa

Erä ja luonto

Keskisuomalaisten ruskeakarhujen talvipesistä kömpii keväällä kolmisenkymmentä pentua. Karhu tekee pentuja joka toinen vuosi.

Karhu ei ole enää uhanalainen laji vaan päinvastoin: se elää huippuvuosiaan

Erä ja luonto

Keski-Suomen purot ja joet tarjoavat elinympäristön muun muassa saukolle.

Supikoira nukkuu talvella huonosti – mikä sitä valvottaa?

Erä ja luonto

Pieni ja pirteä sinitiainen on lintulaudan vakiovieras

Erä ja luonto

Palokärki painaa siipensä vartaloa vasten vasta juuri ennen laskeutumista. Nikon D5, 200 mm (70-200 mm), 1/5000 s, f 4, ISO 2000, jalusta.

Luontokuvaaja Jussi Murtosaaren vuoteen mahtui bonus ja vähän moukankin tuuria

Erä ja luonto

Keski-Suomen purot ja joet tarjoavat elinympäristön muun muassa saukolle.

Supikoira nukkuu talvella huonosti – mikä sitä valvottaa?

Erä ja luonto

Pieni ja pirteä sinitiainen on lintulaudan vakiovieras

Erä ja luonto

Palokärki painaa siipensä vartaloa vasten vasta juuri ennen laskeutumista. Nikon D5, 200 mm (70-200 mm), 1/5000 s, f 4, ISO 2000, jalusta.

Luontokuvaaja Jussi Murtosaaren vuoteen mahtui bonus ja vähän moukankin tuuria

Erä ja luonto

Vesisiippa on paikkauskollinen, mutta monet lepakot vaeltavat muuttolintujen tavoin.

Muuttavatko lepakot lintujen tavoin? Tuleeko joulukuusten mukana sisälle ötököitä? – Luontopalstan asiantuntijat vastaavat

Kotihiiri on ihmisen uskollinen seuralainen.

Voivatko ötökät osoittaa mahdollisia kosteusongelmia talojen rakenteissa? Asiantuntija vastaa – luontopalstalla pohditaan myös haavan kohtaloa

Pikku-uikku viihtyi marraskuun puolivälissä Jyväskylän Tuomiojärven Eerolanlahdella.

Pikku-uikku osaa piilotella, mutta tarkkasilmäinen saattaa bongata sen Tuomiojärven Eerolanlahdelta

Erä ja luonto

Kaisa Terhosalo innostui viime keväänä perhokalastuksesta ja jatkaa harrastusta niin pitkälle talveen kuin olosuhteet sallivat.

Jyväskyläläinen Kaisa Terhosalo löysi perhokalastuksesta vastapainon työlleen psykiatrisessa hoidossa

Erä ja luonto

Mustapääkertun koiraalla on musta päälaki. Iso osa talvehtii Välimeren ympäristössä. Nikon D2X, 600 mm (300 mm + 2x -telejatke), 1/1000 s, f 5.6, ISO 400, jalusta.

Punatulkku on kuin ilmetty joulun lintu

Erä ja luonto

Lapintiainen Kiilopäällä kevättalvella 2015.
Nikon D4, 800 mm, 1/1600 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Etelän vaeltaja viihtyy ruokintapaikalla

Erä ja luonto

Luonnonvarakeskuksen Inarin kalanviljelylaitoksen virikealtaissa testataan luonnonkivikoreja, joiden on havaittu parantavan kasvatettavien kalojen hyvinvointia.

Luonnonkivet kohentavat lohenpoikasten hyvinvointia istutusaltaissa, mutta tutkijat eivät täysin tiedä, mistä se johtuu: "Puhutaan merkittävästä parannuksesta"

Erä ja luonto

Rusakko on ruskea kesät talvet.

Tunnistatko pitkäkorvat? Rusakko liikkuu talvellakin ruskeanharmaassa puvussa, metsäjänis vaihtaa valkoiseen

Erä ja luonto

Kotihiiri on ihmisen uskollinen seuralainen.

Voivatko ötökät osoittaa mahdollisia kosteusongelmia talojen rakenteissa? Asiantuntija vastaa – luontopalstalla pohditaan myös haavan kohtaloa

Erä ja luonto

Tyypillinen, hyvin vaalea tundraurpiainen. Paikkana Kaamanen huhtikuussa 2015.
Nikon D4, 800 mm, 1/400 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Luonto kuvaan: Ihmiselle ongelma, urpiainen itse ei ole siitä moksiskaan

Tänään

Jyväskylän kyhmyhaaka-
yksilö oli ruskeapukuinen naaras. Korea koiras on helpompi tunnistaa.
Nikon D4, 800 mm, 1/800 s, f 7.1, ISO 1600, jalusta.

Harvinaisuus: Keski-Suomessa vasta toinen havainto kyhmyhaahkasta

Erä ja luonto

Nykyisellään riekkokannan kooksi arvioidaan 80 000–100 000 paria. Riekkoja tavataan eniten Lapin lisäksi Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Riekkojen määrä on vähentynyt jo pitkän aikaa – soiden ennallistaminen ehkäisee kannan hiipumista

Erä ja luonto

Pikku-uikku viihtyi marraskuun puolivälissä Jyväskylän Tuomiojärven Eerolanlahdella.

Pikku-uikku osaa piilotella, mutta tarkkasilmäinen saattaa bongata sen Tuomiojärven Eerolanlahdelta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.