Erä ja luonto

Erä ja luonto

Uuraisilla kasvatetaan koirarotua, joka on Suomessa todellinen harvinaisuus – kookas kuvasz on touhukas kaveri, joka voi tuoda apua susiongelmaan

Kuvasz sopii hyvin Suomen olosuhteisiin, koska sillä on kaksinkertainen turkki. Pohjavilla pitää koiran lämpimänä jopa 30 asteen pakkasessa. Heini Kurtin mukaan talvella koirat ”heräävät henkiin”.

Erä ja luonto

Tunnistaisitko sinipyrstön? Tänä kesänä harvinainen laji on näyttäytynyt myös Pihtiputaalla ja Jyväskylässä

Tunnistaisitko sinipyrstön? Tänä vuonna sinipyrstöjä on havaittu myös Keski-Suomessa.

Erä ja luonto

Tumma kaunotar. Valesina-muodon keisarinviitat ovat aina naaraita. Oikealla kimalaiskuoriainen. Nikon D500, 300 mm, 1/1000 s, f 11, ISO 800, käsivara.

Jussi Murtosaari menetti melkein hermonsa mutta onnistui vihdoin ja viimein kuvaamaan tumman kaunottaren

Erä ja luonto

Ilmoitus Kansan Ääni -lehdessä 27.8.1910.

Tutkijat ihmettelevät vanhaa ilmoitusta: Miksi ihmeessä höyrylaiva Saimaa II:n kapteeni halusi ostaa eläviä oravia?

Erä ja luonto

Tulipäähippiäinen Turun Ruissalossa 11. kesäkuuta.

Pikkuinen tulipäähippiäinen näyttää kotiutuneen Suomeen – syynä on ilmeisesti ilmaston lämpeneminen

Erä ja luonto

Kuvassa lentää paikallaan väijyvä siniukonkorento, huomaa siipiparien eriaikainen käyttö. Jalat ovat vasten keskiruumista valmiina sieppaamaan varomattoman saaliin.

Oletko miettinyt, miksi sudenkorento on niin taitava lentäjä? Tämän ominaisuuden ansiosta se voi lentää jopa taaksepäin

Uusimmat

Erä ja luonto

Tunnistaisitko sinipyrstön? Tänä kesänä harvinainen laji on näyttäytynyt myös Pihtiputaalla ja Jyväskylässä

Uuraisilla kasvatetaan koirarotua, joka on Suomessa todellinen harvinaisuus – kookas kuvasz on touhukas kaveri, joka voi tuoda apua susiongelmaan

Jussi Murtosaari menetti melkein hermonsa mutta onnistui vihdoin ja viimein kuvaamaan tumman kaunottaren

Tutkijat ihmettelevät vanhaa ilmoitusta: Miksi ihmeessä höyrylaiva Saimaa II:n kapteeni halusi ostaa eläviä oravia?

Pikkuinen tulipäähippiäinen näyttää kotiutuneen Suomeen – syynä on ilmeisesti ilmaston lämpeneminen

Oletko miettinyt, miksi sudenkorento on niin taitava lentäjä? Tämän ominaisuuden ansiosta se voi lentää jopa taaksepäin

Isojärvisimpukka on runsastunut myös Jyväsjärvellä – simpukoilla on tärkeä rooli järvien ja jokien ekosysteemeissä

Jyväskylän Sallaajärvelläkin pesii valkoselkätikka – tutkija jäi kuitenkin ihmettelemään kuolleena löytyneen tikan kohtaloa

Pieniä ja vikkeliä nopsasiipiä voi tavata Keski-Suomessakin ja monet niistä lentävät heinäkuussa

Onko ruokahifistelyllä rajoja? Jyväskyläläinen Pertti Kärppä kunnioittaa riistalihaa ja saattaa keittää kaksi päivää kastiketta, jota tarvitaan annokseen vain lusikallinen

Puukasat kiehtovat näyttäviä sarvijaakkoja: varsinkin koiras on sarviensa kanssa komistus, jota on vaikea olla huomaamatta

Kosteudesta pitävä ukkoetana ei ole tuholainen, sillä se käyttää ravinnokseen hajoavaa kasviainesta ja sieniä

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari vietti itärajalla kuvauskojussa 29 tuntia – sitkeys palkittiin, kun susi ja karhu astuivat esiin

Vili-koira valpastuu heti, kun saa työvaatteet päälle – koirien on harjoiteltava vuosien ajan ennen hyväksymistä pelastuskoiraksi

Pikkusinisiipi on vaarassa kadota, koska sen toukat syövät vain katoamassa olevia harjukasveja

Huutoja suviyössä: sarvipöllön poikaset ilmoittavat ravinnontarpeestaan äänekkäästi hämärän laskeutuessa

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari ikuisti länsirannikolla siperiankärhön, jota kasvaa luonnonvaraisena vain muutamassa paikassa

Räkättirastailla matotalkoot – oletko sinä törmännyt matoja turhaan hamstraaviin rastaisiin?

Kekomuurahainen kiehtoo tutkijoita – silti tarkka lajinmääritys voi olla haastavaa asiantuntijallekin

Tanja Peiponen innostui metsäjoogasta huomattuaan, että luonto rauhoittaa kiireisen mielen

Jussi Murtosaari joutui perumaan Ahvenanmaan ja saariston kuvausretket, mutta Keski-Suomen luonto tarjosi mukavia yllätyksiä

Hyönteishotelliin kannattaa asentaa pörriäisten turvaksi metalliverkko, sillä käpytikkakin on kiinnostunut hotellin asukkaista

Järvikala kannattaa kypsentää: 10-metrinen lapamato voi aiheuttaa kiusallisia vatsanväänteitä

Valkoposkihanhi saa taas paljon vahinkoa aikaan viljelijöiden pelloilla – ja lajin kanta näyttää vain kasvavan

Miksi juuri toukokuussa voi törmätä hölmistyneisiin ja uhkarohkeisiin hirvenmullikoihin? Vastaus löytyy hirviperheestä

Lämpimät päivät houkuttelivat päiväperhoset lentoon Keski-Suomessa – myös ensimmäiset kuoriutuvat lajit ovat näyttäytyneet

Pöllöjen ahkerat pesimäpuuhat ennakoivat hyvää poikasvuotta, kunhan pikkujyrsijöitä riittää ravinnoksi koko pesimäkaudelle

Jyväskyläläisen Petteri Ristonmaan, 26, videoihin päätyy vain aitoja jahtitilanteita – oman Youtube-kanavan suosio yllätti

Jussi Murtosaari kuvasi huhtikuussa koronan vuoksi vain Keski-Suomessa – tuloksena maakuntamatkoista on satoja kurkikuvia

Harvinainen sepelrastas vieraili Joutsassa – vaikka tuntureilla pesivä lintulaji on äärimmäisen ihmisarka, se löysi lintulaudan

Siirry osaston arkistoon

Erä ja luonto

Isojärvisimpukka on runsastunut myös Jyväsjärvellä – simpukoilla on tärkeä rooli järvien ja jokien ekosysteemeissä

Kaikki simpukat voivat kasvattaa sisälleen helmen, mutta käytännössä ainoastaan jokihelmisimpukka eli raakku elää niin vanhaksi, että helmi ehtii muodostua.

Luetuimmat

Erä ja luonto

Jyväskylän Sallaajärvelläkin pesii valkoselkätikka – tutkija jäi kuitenkin ihmettelemään kuolleena löytyneen tikan kohtaloa

Valkoselkätikka pesii Keski-Suomessa vuosittain muutaman parin voimin.

Erä ja luonto

Pieniä ja vikkeliä nopsasiipiä voi tavata Keski-Suomessakin ja monet niistä lentävät heinäkuussa

Tamminopsasiipi ilta-auringossa. Sininen täplä paljastaa perhosen naaraaksi. Nikon D700, 105 mm, 1/400 s, f 16, ISO 1600, käsivara.

Erä ja luonto

"Esimerkiksi tämän grillissä olevan metsäkauriin eteen tein viisi tuntia töitä, että sain sen laukauksesta autoon", Pertti Kärppä kertoo.

Onko ruokahifistelyllä rajoja? Jyväskyläläinen Pertti Kärppä kunnioittaa riistalihaa ja saattaa keittää kaksi päivää kastiketta, jota tarvitaan annokseen vain lusikallinen

Erä ja luonto

Sarvijaakoilla on nimensä mukaan pitkät tuntosarvet.

Puukasat kiehtovat näyttäviä sarvijaakkoja: varsinkin koiras on sarviensa kanssa komistus, jota on vaikea olla huomaamatta

Erä ja luonto

Ukkoetana ei ole tuholainen, vaan käyttää ravinnokseen pääasiassa hajoavaa kasviainesta ja sieniä.

Kosteudesta pitävä ukkoetana ei ole tuholainen, sillä se käyttää ravinnokseen hajoavaa kasviainesta ja sieniä

Erä ja luonto

Susi ja karhu tulevat juttuun melko lähekkäinkin. Nikon D500, 300 mm, 1/500 s, f 4, ISO 800, hernepussi.

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari vietti itärajalla kuvauskojussa 29 tuntia – sitkeys palkittiin, kun susi ja karhu astuivat esiin

Erä ja luonto

Pelastuskoirat pitävät haasteista ja mielenkiinto harjoitteluun pysyy yllä, kun treenejä järjestetään eri paikoissa. Vili pääsi Hanhiperän maastoon.

Vili-koira valpastuu heti, kun saa työvaatteet päälle – koirien on harjoiteltava vuosien ajan ennen hyväksymistä pelastuskoiraksi

Erä ja luonto

Suomen pienin päiväperhoslaji, pikkusinisiipi, on vaarassa kadota ympäristönmuutosten vuoksi.

Pikkusinisiipi on vaarassa kadota, koska sen toukat syövät vain katoamassa olevia harjukasveja

Erä ja luonto

Kuvassa nälkäinen, auttavasti lentokykyinen sarvipöllönuorukainen kertoo ravintotilanteestaan myös vanhemmilleen.

Huutoja suviyössä: sarvipöllön poikaset ilmoittavat ravinnontarpeestaan äänekkäästi hämärän laskeutuessa

Erä ja luonto

Siperiankärhön kukat ovat nuokkuvia. Nikon D6, 24 mm, 1/200 s, f 11, ISO 800, käsivara.

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari ikuisti länsirannikolla siperiankärhön, jota kasvaa luonnonvaraisena vain muutamassa paikassa

Erä ja luonto

Räkättirastaan poikaset odottavat kastematoateriaansa.

Räkättirastailla matotalkoot – oletko sinä törmännyt matoja turhaan hamstraaviin rastaisiin?

Erä ja luonto

Muurahaisille on tyypillistä kehittynyt sosiaalisuus, jossa yksilöt ovat erikoistuneet eri tehtäviin.

Kekomuurahainen kiehtoo tutkijoita – silti tarkka lajinmääritys voi olla haastavaa asiantuntijallekin

Erä ja luonto

”Klassinen virabhadrasana eli soturi-asento on helppo tehdä metsässä, sillä metsänpohja antaa jalan alle hyvän tuen ilman joogamattoa”, sanoo joogaopettaja Tanja Peiponen.

Tanja Peiponen innostui metsäjoogasta huomattuaan, että luonto rauhoittaa kiireisen mielen

Erä ja luonto

Keltahemppo konsertoi Jyväskylän Harjulla 3.6. Nikon D6, 800 mm, 1/2500 s, ISO 1600, jalusta.

Jussi Murtosaari joutui perumaan Ahvenanmaan ja saariston kuvausretket, mutta Keski-Suomen luonto tarjosi mukavia yllätyksiä

Erä ja luonto

Käpytikka viihtyi hyönteishotellin kimpussa.

Hyönteishotelliin kannattaa asentaa pörriäisten turvaksi metalliverkko, sillä käpytikkakin on kiinnostunut hotellin asukkaista

Erä ja luonto

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistutkimuksessa selvisi, että vastustuskyvyltään parhaat meritaimenpopulaatiot olivat heikompia välttämään loisia ja korjaamaan loisen aiheuttamia vaurioita.

Järvikala kannattaa kypsentää: 10-metrinen lapamato voi aiheuttaa kiusallisia vatsanväänteitä

Erä ja luonto

Valkoposkihanhi on rauhoitettu laji, jonka korvausarvo valtiolle on 336 euroa. Lajin aiheuttamat peltotuhot aiheuttavat närää.

Valkoposkihanhi saa taas paljon vahinkoa aikaan viljelijöiden pelloilla – ja lajin kanta näyttää vain kasvavan

Valkoposkihanhen pesimäkanta on Suomessa viime vuosina kasvanut kymmenisen prosenttia vuodessa. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa valkoposkihanhet metsästettäväksi lajiksi

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan uutta lakia rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä. Lakiesitys on määrä saada käsittelyyn syyskaudella. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Maatalousministeri Leppä antaisi ampua tuhansia valkoposkihanhia

Valkoposkihanhet on rauhoitettu. LEHTIKUVA / IRENE STACHON

Peltovahingot toivat poikkeusluvan valkoposkihanhien ampumiseen Tohmajärvellä

Valkoposkihanhia Tuusulan Paijalan kylässä syyskuussa 2017. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Valkoposkihanhet tulivat kalliiksi – rauhoitettujen lajien aiheuttamista haitoista haettiin toissa vuonna ennätysmäärä korvauksia

Erä ja luonto

Hirvenvasat kulkevat emon mukana lähes vuoden ajan.

Miksi juuri toukokuussa voi törmätä hölmistyneisiin ja uhkarohkeisiin hirvenmullikoihin? Vastaus löytyy hirviperheestä

Erä ja luonto

Sitruunaperhonen on kevään keltainen airut, kuvassa koiras. Nikon D5, 24 mm, 1/4000 s, f 8, ISO 1600, käsivara.

Lämpimät päivät houkuttelivat päiväperhoset lentoon Keski-Suomessa – myös ensimmäiset kuoriutuvat lajit ovat näyttäytyneet

Erä ja luonto

Keski-Suomessa ensimmäiset lapinpöllötkin on havaittu pesimäpuuhissa.

Pöllöjen ahkerat pesimäpuuhat ennakoivat hyvää poikasvuotta, kunhan pikkujyrsijöitä riittää ravinnoksi koko pesimäkaudelle

Erä ja luonto

Petteri Ristonmaa haluaa näyttää videoillaan myös sitä, millaista taustatyötä metsästys vaatii. Harjoittelu ampumaradalla on yksi osa harrastusta.

Jyväskyläläisen Petteri Ristonmaan, 26, videoihin päätyy vain aitoja jahtitilanteita – oman Youtube-kanavan suosio yllätti

Erä ja luonto

Kurjet tanssin pyörteissä, koiras vasemmalla. Nikon D5, 500 mm, 1/3200 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Jussi Murtosaari kuvasi huhtikuussa koronan vuoksi vain Keski-Suomessa – tuloksena maakuntamatkoista on satoja kurkikuvia

Erä ja luonto

Sepelrastas viihtyi hyvin Joutsassa pihapiirissä, vaikka se tunnetaankin varovaisena lajina.

Harvinainen sepelrastas vieraili Joutsassa – vaikka tuntureilla pesivä lintulaji on äärimmäisen ihmisarka, se löysi lintulaudan

Erä ja luonto

Kansanuskomuksissa metso on todellinen metsän ruumiillistuma.

Metso lensi kirkon harjalle: sinä vuonna kuoli pappi, seuraavana vuonna toinen ja se kirkkokin paloi – tällaisia ovat lintuihin liittyvät kansanuskomukset

Erä ja luonto

Isokokoisen neitoperhosen siipiväli on yli viisi senttimetriä. Laji on paikoin nokkosperhosta yleisempi.

Neitoperhonen on levinnyt nopeasti miltei koko Suomeen – lajin tunnistaa helposti siipien suurista täplistä

Erä ja luonto

Kuvan punarinta konsertoi Joutsassa 18.4.2020 kello 17.30.

Punarinnan kevätlaulu on kuin hopeakellojen kilinää – tavallisesti se konsertoi illan hämärässä korkealla puussa

Erä ja luonto

Nisäkkäiden ja lintujen käsittelemiä käpyjä.

Tunnistatko, mikä otus on käynyt käpyaterialla? Tutkija kertoo, millaisia tähteitä eläimet jättävät luontoon

Erä ja luonto

Pörhistelevän ukkometson soidinäänet eivät kevätaamuisin kanna kuin muutamia satoja metrejä. Nikon D5, 300 mm, 1/800 s, f 4, ISO 2000, käsivara.

Vielä sotien jälkeen multialaiset kärräsivät kuormakaupalla metsoja myyntiin Jyväskylän torille – maakuntalintuja löytyy, mutta kovin hyvin lajilla ei mene

Erä ja luonto

Erno Nummelin tavoittelee työssään eläimen lajityypillistä ilmettä ja asentoa. Metsästysharrastus ja mielenkiinto biologiaan tukevat työn onnistumista.

Eläintentäyttäjä Erno Nummelin tavoittelee täydellistä lopputulosta – niin täydellistä, että täytettyä eläintä voisi luulla oikeaksi

Erä ja luonto

Liito-oravat ovat aktiivisesti liikkeellä näihin aikoihin vuodesta.

Puiden juurilla olevista riisinjyvän kokoisista kellertävistä pötkylöistä ei voi erehtyä: liito-orava on lähistöllä

Erä ja luonto

Koiras ruokkii vielä melko lyhytpyrstöistä jälkikasvuaan maittavalla annoksella hyönteisiä. Nikon D5, 800 mm, 1/400 s, f 5.6, ISO 3200, jalusta.

Virtavästäräkki on katoamisen mestari: Se on vienyt luontokuvaaja Jussi Murtosaarta kuin pässiä narussa

Erä ja luonto

Karhujen aineenvaihdunta alkaa hiljalleen normalisoitua talvi­unen jäljiltä.

Kevät on täynnä heräämisiä: karhut kömpivät koloistaan ja aikuisina talvehtivat perhoset lähtevät liikkeelle

Erä ja luonto

Rusakko tunnetaan suurista korvistaan.

Pitkäkorvainen rusakko on valloittanut Suomea hyvällä menestyksellä 1800-luvun lopulta lähtien

Erä ja luonto

Metson soidin käynnistyy maalis-huhtikuussa ja huipentuu vapun tienoilla.

Kylmä alkukesä vaikeuttaa metsäkanalintujen poikasten selviämistä, sillä hyönteisravintoa on tarjolla liian vähän

Erä ja luonto

Kimalainen on monessa talossa vuodesta toiseen kutsumaton vieras – toisaalta pölyttäjiä tarvitaan

Erä ja luonto

Maakotkat parittelevat Kuusamossa 27.2. Nikon D5, 800 mm, 1/2000 s, f 8, ISO 800, jalusta.

Odottelu piilokojussa kannatti: Jussi Murtosaari onnistui oppilasryhmänsä kanssa kuvaamaan maakotkan Kuusamon jylhässä luonnossa

Erä ja luonto

Näkymä Laukaan Hyyppäänvuorelta.

Mieli elpyy metsässä, mutta myös virtuaalisella luonnonympäristöllä voi olla samanlainen vaikutus

Erä ja luonto

Tiheissä urpiaisparvissa tautien leviämistä vaikea estää.

Miksi urpiaiset ovat pelottomia ja pöyhistelevät höyheniään? Vaivaako niitä jokin tauti?

Erä ja luonto

Risulinnan älykkö: korpin on todettu ymmärtävän muiden eläinten tunteita ja osaavan ennakoida niiden aikeita

Kotimaa

Toiseksi merkittävimmän riistalinnun tavin saalis on tippunut vuosituhannenvaihteen 140 000:sta 90 000:een.

Riistalintujen kannat romahtaneet koko maassa – "Tilanne on todella huolestuttava"

Erä ja luonto

Sisälle tiensä löytäneet hämähäkit osaavat piiloutua hyvin.

Huolellisinkaan siivooja ei aina huomaa sisällä piileskelevää hämähäkkiä, mutta sekin siivoaa huushollia omalla tavallaan

Erä ja luonto

Oikealla metsäkaurispukki, jolla ovat jo näkyvissä pienet sarvenalut. Nikon D5, 500 mm, 1/200 s, f 5.6, ISO 3200, käsivara.

Suomen kaunein hirvieläin piristi Jussi Murtosaaren päivää Multialla: metsäkaurislaumasta tallentui 600 onnistunutta kuvaa

Erä ja luonto

Juho Jolkkosen lintuharrastus rakentuu monista elementeistä. Hän on valokuvannut ja rengastanut lintuja sekä toiminut lintuoppaana ja vapaaehtoisena lintuprojekteissa.

Luontokuvaukseen hurahtanut Juho Jolkkonen kävi katsomassa, miltä näyttää Georgian petolintuparatiisissa

Erä ja luonto

Töyhtötiainen on helppo tunnistaa persoonallisesta ulkonäöstä.

Töyhtötiainen kärsii elinympäristön muutoksesta: umpilahot pesäpuut ovat tehometsänhoidon vuoksi harvinaisia

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.