Erä ja luonto

Erä ja luonto

Vili-koira valpastuu heti, kun saa työvaatteet päälle – koirien on harjoiteltava vuosien ajan ennen hyväksymistä pelastuskoiraksi

Pelastuskoirat pitävät haasteista ja mielenkiinto harjoitteluun pysyy yllä, kun treenejä järjestetään eri paikoissa. Vili pääsi Hanhiperän maastoon.

Erä ja luonto

Kosteudesta pitävä ukkoetana ei ole tuholainen, sillä se käyttää ravinnokseen hajoavaa kasviainesta ja sieniä

Ukkoetana ei ole tuholainen, vaan käyttää ravinnokseen pääasiassa hajoavaa kasviainesta ja sieniä.

Erä ja luonto

Susi ja karhu tulevat juttuun melko lähekkäinkin. Nikon D500, 300 mm, 1/500 s, f 4, ISO 800, hernepussi.

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari vietti itärajalla kuvauskojussa 29 tuntia – sitkeys palkittiin, kun susi ja karhu astuivat esiin

Erä ja luonto

Suomen pienin päiväperhoslaji, pikkusinisiipi, on vaarassa kadota ympäristönmuutosten vuoksi.

Pikkusinisiipi on vaarassa kadota, koska sen toukat syövät vain katoamassa olevia harjukasveja

Erä ja luonto

Kuvassa nälkäinen, auttavasti lentokykyinen sarvipöllönuorukainen kertoo ravintotilanteestaan myös vanhemmilleen.

Huutoja suviyössä: sarvipöllön poikaset ilmoittavat ravinnontarpeestaan äänekkäästi hämärän laskeutuessa

Erä ja luonto

Siperiankärhön kukat ovat nuokkuvia. Nikon D6, 24 mm, 1/200 s, f 11, ISO 800, käsivara.

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari ikuisti länsirannikolla siperiankärhön, jota kasvaa luonnonvaraisena vain muutamassa paikassa

Uusimmat

Erä ja luonto

Kosteudesta pitävä ukkoetana ei ole tuholainen, sillä se käyttää ravinnokseen hajoavaa kasviainesta ja sieniä

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari vietti itärajalla kuvauskojussa 29 tuntia – sitkeys palkittiin, kun susi ja karhu astuivat esiin

Vili-koira valpastuu heti, kun saa työvaatteet päälle – koirien on harjoiteltava vuosien ajan ennen hyväksymistä pelastuskoiraksi

Pikkusinisiipi on vaarassa kadota, koska sen toukat syövät vain katoamassa olevia harjukasveja

Huutoja suviyössä: sarvipöllön poikaset ilmoittavat ravinnontarpeestaan äänekkäästi hämärän laskeutuessa

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari ikuisti länsirannikolla siperiankärhön, jota kasvaa luonnonvaraisena vain muutamassa paikassa

Räkättirastailla matotalkoot – oletko sinä törmännyt matoja turhaan hamstraaviin rastaisiin?

Kekomuurahainen kiehtoo tutkijoita – silti tarkka lajinmääritys voi olla haastavaa asiantuntijallekin

Tanja Peiponen innostui metsäjoogasta huomattuaan, että luonto rauhoittaa kiireisen mielen

Jussi Murtosaari joutui perumaan Ahvenanmaan ja saariston kuvausretket, mutta Keski-Suomen luonto tarjosi mukavia yllätyksiä

Hyönteishotelliin kannattaa asentaa pörriäisten turvaksi metalliverkko, sillä käpytikkakin on kiinnostunut hotellin asukkaista

Järvikala kannattaa kypsentää: 10-metrinen lapamato voi aiheuttaa kiusallisia vatsanväänteitä

Valkoposkihanhi saa taas paljon vahinkoa aikaan viljelijöiden pelloilla – ja lajin kanta näyttää vain kasvavan

Miksi juuri toukokuussa voi törmätä hölmistyneisiin ja uhkarohkeisiin hirvenmullikoihin? Vastaus löytyy hirviperheestä

Lämpimät päivät houkuttelivat päiväperhoset lentoon Keski-Suomessa – myös ensimmäiset kuoriutuvat lajit ovat näyttäytyneet

Pöllöjen ahkerat pesimäpuuhat ennakoivat hyvää poikasvuotta, kunhan pikkujyrsijöitä riittää ravinnoksi koko pesimäkaudelle

Jyväskyläläisen Petteri Ristonmaan, 26, videoihin päätyy vain aitoja jahtitilanteita – oman Youtube-kanavan suosio yllätti

Jussi Murtosaari kuvasi huhtikuussa koronan vuoksi vain Keski-Suomessa – tuloksena maakuntamatkoista on satoja kurkikuvia

Harvinainen sepelrastas vieraili Joutsassa – vaikka tuntureilla pesivä lintulaji on äärimmäisen ihmisarka, se löysi lintulaudan

Metso lensi kirkon harjalle: sinä vuonna kuoli pappi, seuraavana vuonna toinen ja se kirkkokin paloi – tällaisia ovat lintuihin liittyvät kansanuskomukset

Neitoperhonen on levinnyt nopeasti miltei koko Suomeen – lajin tunnistaa helposti siipien suurista täplistä

Punarinnan kevätlaulu on kuin hopeakellojen kilinää – tavallisesti se konsertoi illan hämärässä korkealla puussa

Tunnistatko, mikä otus on käynyt käpyaterialla? Tutkija kertoo, millaisia tähteitä eläimet jättävät luontoon

Vielä sotien jälkeen multialaiset kärräsivät kuormakaupalla metsoja myyntiin Jyväskylän torille – maakuntalintuja löytyy, mutta kovin hyvin lajilla ei mene

Eläintentäyttäjä Erno Nummelin tavoittelee täydellistä lopputulosta – niin täydellistä, että täytettyä eläintä voisi luulla oikeaksi

Puiden juurilla olevista riisinjyvän kokoisista kellertävistä pötkylöistä ei voi erehtyä: liito-orava on lähistöllä

Virtavästäräkki on katoamisen mestari: Se on vienyt luontokuvaaja Jussi Murtosaarta kuin pässiä narussa

Kevät on täynnä heräämisiä: karhut kömpivät koloistaan ja aikuisina talvehtivat perhoset lähtevät liikkeelle

Pitkäkorvainen rusakko on valloittanut Suomea hyvällä menestyksellä 1800-luvun lopulta lähtien

Kylmä alkukesä vaikeuttaa metsäkanalintujen poikasten selviämistä, sillä hyönteisravintoa on tarjolla liian vähän

Siirry osaston arkistoon

Erä ja luonto

Räkättirastailla matotalkoot – oletko sinä törmännyt matoja turhaan hamstraaviin rastaisiin?

Räkättirastaan poikaset odottavat kastematoateriaansa.

Luetuimmat

Erä ja luonto

Kekomuurahainen kiehtoo tutkijoita – silti tarkka lajinmääritys voi olla haastavaa asiantuntijallekin

Muurahaisille on tyypillistä kehittynyt sosiaalisuus, jossa yksilöt ovat erikoistuneet eri tehtäviin.

Erä ja luonto

Tanja Peiponen innostui metsäjoogasta huomattuaan, että luonto rauhoittaa kiireisen mielen

”Klassinen virabhadrasana eli soturi-asento on helppo tehdä metsässä, sillä metsänpohja antaa jalan alle hyvän tuen ilman joogamattoa”, sanoo joogaopettaja Tanja Peiponen.

Erä ja luonto

Keltahemppo konsertoi Jyväskylän Harjulla 3.6. Nikon D6, 800 mm, 1/2500 s, ISO 1600, jalusta.

Jussi Murtosaari joutui perumaan Ahvenanmaan ja saariston kuvausretket, mutta Keski-Suomen luonto tarjosi mukavia yllätyksiä

Erä ja luonto

Käpytikka viihtyi hyönteishotellin kimpussa.

Hyönteishotelliin kannattaa asentaa pörriäisten turvaksi metalliverkko, sillä käpytikkakin on kiinnostunut hotellin asukkaista

Erä ja luonto

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistutkimuksessa selvisi, että vastustuskyvyltään parhaat meritaimenpopulaatiot olivat heikompia välttämään loisia ja korjaamaan loisen aiheuttamia vaurioita.

Järvikala kannattaa kypsentää: 10-metrinen lapamato voi aiheuttaa kiusallisia vatsanväänteitä

Erä ja luonto

Valkoposkihanhi on rauhoitettu laji, jonka korvausarvo valtiolle on 336 euroa. Lajin aiheuttamat peltotuhot aiheuttavat närää.

Valkoposkihanhi saa taas paljon vahinkoa aikaan viljelijöiden pelloilla – ja lajin kanta näyttää vain kasvavan

Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa valkoposkihanhet metsästettäväksi lajiksi

Maatalousministeri Leppä antaisi ampua tuhansia valkoposkihanhia

Peltovahingot toivat poikkeusluvan valkoposkihanhien ampumiseen Tohmajärvellä

Valkoposkihanhet tulivat kalliiksi – rauhoitettujen lajien aiheuttamista haitoista haettiin toissa vuonna ennätysmäärä korvauksia

Erä ja luonto

Hirvenvasat kulkevat emon mukana lähes vuoden ajan.

Miksi juuri toukokuussa voi törmätä hölmistyneisiin ja uhkarohkeisiin hirvenmullikoihin? Vastaus löytyy hirviperheestä

Erä ja luonto

Sitruunaperhonen on kevään keltainen airut, kuvassa koiras. Nikon D5, 24 mm, 1/4000 s, f 8, ISO 1600, käsivara.

Lämpimät päivät houkuttelivat päiväperhoset lentoon Keski-Suomessa – myös ensimmäiset kuoriutuvat lajit ovat näyttäytyneet

Erä ja luonto

Keski-Suomessa ensimmäiset lapinpöllötkin on havaittu pesimäpuuhissa.

Pöllöjen ahkerat pesimäpuuhat ennakoivat hyvää poikasvuotta, kunhan pikkujyrsijöitä riittää ravinnoksi koko pesimäkaudelle

Erä ja luonto

Petteri Ristonmaa haluaa näyttää videoillaan myös sitä, millaista taustatyötä metsästys vaatii. Harjoittelu ampumaradalla on yksi osa harrastusta.

Jyväskyläläisen Petteri Ristonmaan, 26, videoihin päätyy vain aitoja jahtitilanteita – oman Youtube-kanavan suosio yllätti

Erä ja luonto

Kurjet tanssin pyörteissä, koiras vasemmalla. Nikon D5, 500 mm, 1/3200 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Jussi Murtosaari kuvasi huhtikuussa koronan vuoksi vain Keski-Suomessa – tuloksena maakuntamatkoista on satoja kurkikuvia

Erä ja luonto

Sepelrastas viihtyi hyvin Joutsassa pihapiirissä, vaikka se tunnetaankin varovaisena lajina.

Harvinainen sepelrastas vieraili Joutsassa – vaikka tuntureilla pesivä lintulaji on äärimmäisen ihmisarka, se löysi lintulaudan

Erä ja luonto

Kansanuskomuksissa metso on todellinen metsän ruumiillistuma.

Metso lensi kirkon harjalle: sinä vuonna kuoli pappi, seuraavana vuonna toinen ja se kirkkokin paloi – tällaisia ovat lintuihin liittyvät kansanuskomukset

Erä ja luonto

Isokokoisen neitoperhosen siipiväli on yli viisi senttimetriä. Laji on paikoin nokkosperhosta yleisempi.

Neitoperhonen on levinnyt nopeasti miltei koko Suomeen – lajin tunnistaa helposti siipien suurista täplistä

Erä ja luonto

Kuvan punarinta konsertoi Joutsassa 18.4.2020 kello 17.30.

Punarinnan kevätlaulu on kuin hopeakellojen kilinää – tavallisesti se konsertoi illan hämärässä korkealla puussa

Erä ja luonto

Nisäkkäiden ja lintujen käsittelemiä käpyjä.

Tunnistatko, mikä otus on käynyt käpyaterialla? Tutkija kertoo, millaisia tähteitä eläimet jättävät luontoon

Erä ja luonto

Pörhistelevän ukkometson soidinäänet eivät kevätaamuisin kanna kuin muutamia satoja metrejä. Nikon D5, 300 mm, 1/800 s, f 4, ISO 2000, käsivara.

Vielä sotien jälkeen multialaiset kärräsivät kuormakaupalla metsoja myyntiin Jyväskylän torille – maakuntalintuja löytyy, mutta kovin hyvin lajilla ei mene

Erä ja luonto

Erno Nummelin tavoittelee työssään eläimen lajityypillistä ilmettä ja asentoa. Metsästysharrastus ja mielenkiinto biologiaan tukevat työn onnistumista.

Eläintentäyttäjä Erno Nummelin tavoittelee täydellistä lopputulosta – niin täydellistä, että täytettyä eläintä voisi luulla oikeaksi

Erä ja luonto

Liito-oravat ovat aktiivisesti liikkeellä näihin aikoihin vuodesta.

Puiden juurilla olevista riisinjyvän kokoisista kellertävistä pötkylöistä ei voi erehtyä: liito-orava on lähistöllä

Erä ja luonto

Koiras ruokkii vielä melko lyhytpyrstöistä jälkikasvuaan maittavalla annoksella hyönteisiä. Nikon D5, 800 mm, 1/400 s, f 5.6, ISO 3200, jalusta.

Virtavästäräkki on katoamisen mestari: Se on vienyt luontokuvaaja Jussi Murtosaarta kuin pässiä narussa

Erä ja luonto

Karhujen aineenvaihdunta alkaa hiljalleen normalisoitua talvi­unen jäljiltä.

Kevät on täynnä heräämisiä: karhut kömpivät koloistaan ja aikuisina talvehtivat perhoset lähtevät liikkeelle

Erä ja luonto

Rusakko tunnetaan suurista korvistaan.

Pitkäkorvainen rusakko on valloittanut Suomea hyvällä menestyksellä 1800-luvun lopulta lähtien

Erä ja luonto

Metson soidin käynnistyy maalis-huhtikuussa ja huipentuu vapun tienoilla.

Kylmä alkukesä vaikeuttaa metsäkanalintujen poikasten selviämistä, sillä hyönteisravintoa on tarjolla liian vähän

Erä ja luonto

Kimalainen on monessa talossa vuodesta toiseen kutsumaton vieras – toisaalta pölyttäjiä tarvitaan

Erä ja luonto

Maakotkat parittelevat Kuusamossa 27.2. Nikon D5, 800 mm, 1/2000 s, f 8, ISO 800, jalusta.

Odottelu piilokojussa kannatti: Jussi Murtosaari onnistui oppilasryhmänsä kanssa kuvaamaan maakotkan Kuusamon jylhässä luonnossa

Erä ja luonto

Näkymä Laukaan Hyyppäänvuorelta.

Mieli elpyy metsässä, mutta myös virtuaalisella luonnonympäristöllä voi olla samanlainen vaikutus

Erä ja luonto

Tiheissä urpiaisparvissa tautien leviämistä vaikea estää.

Miksi urpiaiset ovat pelottomia ja pöyhistelevät höyheniään? Vaivaako niitä jokin tauti?

Erä ja luonto

Risulinnan älykkö: korpin on todettu ymmärtävän muiden eläinten tunteita ja osaavan ennakoida niiden aikeita

Erä ja luonto

Sisälle tiensä löytäneet hämähäkit osaavat piiloutua hyvin.

Huolellisinkaan siivooja ei aina huomaa sisällä piileskelevää hämähäkkiä, mutta sekin siivoaa huushollia omalla tavallaan

Erä ja luonto

Oikealla metsäkaurispukki, jolla ovat jo näkyvissä pienet sarvenalut. Nikon D5, 500 mm, 1/200 s, f 5.6, ISO 3200, käsivara.

Suomen kaunein hirvieläin piristi Jussi Murtosaaren päivää Multialla: metsäkaurislaumasta tallentui 600 onnistunutta kuvaa

Erä ja luonto

Oikealla metsäkaurispukki, jolla ovat jo näkyvissä pienet sarvenalut. Nikon D5, 500 mm, 1/200 s, f 5.6, ISO 3200, käsivara.

Suomen kaunein hirvieläin piristi Jussi Murtosaaren päivää Multialla: metsäkaurislaumasta tallentui 600 onnistunutta kuvaa

Erä ja luonto

Juho Jolkkosen lintuharrastus rakentuu monista elementeistä. Hän on valokuvannut ja rengastanut lintuja sekä toiminut lintuoppaana ja vapaaehtoisena lintuprojekteissa.

Luontokuvaukseen hurahtanut Juho Jolkkonen kävi katsomassa, miltä näyttää Georgian petolintuparatiisissa

Erä ja luonto

Töyhtötiainen on helppo tunnistaa persoonallisesta ulkonäöstä.

Töyhtötiainen kärsii elinympäristön muutoksesta: umpilahot pesäpuut ovat tehometsänhoidon vuoksi harvinaisia

Erä ja luonto

Valkoselkätikka heittelee kaarnaa selkänsä taakse niin, että lumi pölisee. Sony A9, 600 mm, 1/200 s, f 6.3, ISO 2000, käsivara.

Luontokuvaaja pääsi pitkän talven jälkeen ulkotöihin: Jussi Murtosaaren tikkasavotassa yhteisymmärrys kuvauskohteiden kanssa syntyi varsin helposti

Erä ja luonto

Yhdessä lumihiutaleessa voi olla jopa sata jääkidettä.

Lumihiutaleet näyttävät samanlaisilta, vaikka niissä on pieniä eroja – vain laboratoriossa on onnistuttu luomaan identtisiä hiutaleita

Erä ja luonto

Pohjantikka hyödyntää havupuiden energiapitoista mahlaa.

Miksi pohjantikka tekee havupuihin pieniä reikiä? Miksi lumettomassa metsässä on talvellakin vihreää? Asiantuntijat vastaavat

Erä ja luonto

Urrian maastot ovat tulleet Lauri Ijäkselle tutuiksi.Kolmion eläinlajisto on pysynyt muuten melko samanlaisena, mutta metsäkauris on runsastunut.

Lauri Ijäs tuntee Petäjäveden Urrian kolmion eläinlajit, mutta tänä talvena riistajälkien laskentaa Keski-Suomessa kiusaa lumipula

Erä ja luonto

Jatulisirvikäs on upea ilmestys. Nikon D5, 20 mm, 1/250 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Luontokuvaaja otti kesästä kaiken irti: Suomen suurin ja komein vesiperhonen, jatulisirvikäs, suostui pitkän odotuksen jälkeen Jussi Murtosaaren kuvattavaksi

Erä ja luonto

Kukkaruukun pulleat tuhatjalkaiset hämmästyttivät yliopiston tutkijoitakin.

Lukija ihmetteli kummallista kuhinaa kukkaruukussa vehkapalmun juurella – Jyväskylän yliopiston tutkijatkin ihmettelivät pulleita pötkäleitä

Erä ja luonto

Kirkkaansininen päälaki on sinitiaisen lajituntomerkki.

Sinitiainen oli vielä 1800-luvulla harvinainen näky, mutta nyt se on lintulautojen vakiovieras

Erä ja luonto

Tero Linjama kuunteli lapsena Juhani Paatelan ja Leo Lehtosen linnunlaulunauhoituksia 1960-luvun alusta ja innostui itsekin äänittämään linnunlaulua aikuisiällä.

Tero Linjama on äänittänyt lähes kaikkien Suomessa pesivien lintujen laulua – kiinnostusta tallenteisiin on Yhdyvalloissa asti

Erä ja luonto

Käpytikka ja harmaapäätikka samoilla apajilla.

Viime syksyn tikkavaellus toi Keski-Suomeen tuhansia nokankoputtajia idän ja kaakon suunnalta

Erä ja luonto

Parittelevat karhut. Nikon D5, 800 mm, 1/800 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Luontokuvaaja ikuisti karhujen köyrinnän juuri oikeaan aikaan Suomussalmella – homma alkoi kääntyä nautinnosta nääntymyksen puolelle

Erä ja luonto

Naava, luppo ja muut pensasmaiset jäkälät ovat merkki hyvästä ilmanlaadusta.

Naava, luppo ja jäkälä kertovat hyvästä ilmanlaadusta, siksi ne eivät viihdy kaupunkipuiden rungoilla

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.