Alkukesän sää koetteli kasveja

Alkukesä on ihmisiä hellivistä helteistä huolimatta ollut kasveille ankara. Kesäkuun 7.–8. päivien välisenä yönä oli kova pakkanen. Paikoin lämpötila oli yli kahdeksan astetta miinuksella – näin ankara pakkanen vaurioittaa luonnonvaraistenkin kasvien kasvavia osia.

Erityisesti saniaisten keskenkasvuiset lehdet kuolivat, ja kuusen vuosikasvaimet menetettiin monin paikoin. Sen sijaan kukkivat luonnonvaraiset kasvit vain värjöttelivät jäähileiden keskellä – ilman jälkikäteen näkyviä vaurioita.

Kesäkuun kuivuus kiusasi kasveja pakkastakin pahemmin, kasvu jäi heikommaksi ja kukat kuihtuivat hedelmöittymättöminä. Kuivimmilla kasvupaikoilla alkukesän vehreys muuttui kuolevien kasvien ruskeudeksi: ruohot kulottuivat ja koivut menettivät lehtensä.

Onneksi juhannus oli sateinen!

Pedot lintujen pesinnän uhkana

Kevään ja alkukesän lämpimät kelit olivat suotuisat monien lintujen pesinnälle. Hyvää pesintämenestystä voi kuitenkin heikentää yllättävä seikka, nimittäin alhaiset myyräkannat. Suuressa osassa keskistä Suomea myyrätiheydet ovat alhaiset.

Koska myyriä ei ole, joutuvat monet jyrsijäravinnosta riippuvaiset pedot, kuten kärppä, kettu ja supikoira, turvautumaan vaihtoehtosaaliseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kyseisten petojen pääravinnoksi vaihtuu lintujen munat ja poikaset. Avuttomat poikaset ovat näille helpohkoa ravintoa.

Pesintämenetystä eivät siten turvaa ainoastaan suotuisat pesinnänaikaiset sääolot, vaan sen rinnalla tarvitaan runsautta myös niille uhkana olevien petojen pääravinnossa.

Lintujen laulu loppuu

Lintujen laulu on vähentynyt jo kesäkuun lopulla merkittävästi. Lintuemojen aika kului munien haudonnassa, poikasten ruokkimisessa ja heinäkuun puolella lentopoikueen huoltamisessa ja saattamisessa nuoriso itsenäisiksi. Siksi ei ole aikaa eikä juuri tarvettakaan oman reviirin kuuluttamiseen. Maastossa onkin nyt runsaasti nuoria lintuja emoineen.

Pesinnät näyttävät siis onnistuneen hyvin ainakin hyönteissyöjälinnuilla, kuten esimerkiksi pajulinnulla ja punarinnalla. Nuoret linnut myös näyttävät melkoisesti erinäköisiltä kuin aikuiset ja emonsa, joten harrastajan pitää olla tarkkana!

Vaikka lintujen laulu loppuu jälleen antaen ensimakua syksystä ja talvesta, jatkuu se elo-syyskuussa kuitenkin hetkeksi uudestaan, kun nuoret linnut ”reenaavat” ennen muutolle lähtöä joitakin aarioita.

Lähetä luontoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Atte Komonen, Jyrki Torniainen, Marko Haapakoski ja Minna-Maarit Kytöviita sekä luontokuvaaja Jussi Murtosaari.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .