Helle houkutteli esiin hyönteiset, perhoset ja kasvit – linnuille taas liian kaunis sää

Kevät oli lämmön saattelemana hyvässä vauhdissa – aurinko houkutteli esiin hyönteiset, perhoset ja kasvit.

Vapun sijaan kevätretki Ahvenanmaalle toteutui helatorstain jatkeena. Ylimääräisen pyhän siivittämänä reissusta tuli nelipäiväinen. Säätila oli monotoninen, pelkkää auringonpaistetta. Kevät oli lämmön saattelemana hyvässä vauhdissa.

Vuokot kukkivat valtoimenaan ja paikoin maa olikin aivan valkoisena valkovuokoista. Lämpimimmillä paikoilla seljakämmekät aloittelivat kukkimista. Kämmekät ovat kotimaisia orkideoja ja monet niistä myös hyvin näyttäviä.

Seljakämmekän erikoisuus on kukkien värissä. Samasta kasvista löytyy kahta täysin toisistaan poikkeavaa värimuotoa. Osa kukista on hailakan keltaisia, kun taas loput kukkivat syvän violetinpunaisina. Lajin ruotsinkielinen nimi onkin suomalaista osuvampi, Adam och Eva. Laji on saarimaakunnassa paikoin tavallinen, mutta yleisesti ottaen harvinainen ja rauhoitettu.

Pysyvä korkeapaine ei suosinut lintuhavaintoja. Muuttajat menevät nopeasti ohi eivätkä laskeudu lepäilemään, liian kaunis ilma linnuille. Paikalliset pesijät olivat toki jo pääosin tavoitettavissa. Pitkämatkalaiset muuttajat, kuten lapintiirat, aloittelivat jo pesimäkautta. Lapintiiralla naaras haluaa varmistua sulhasensa kalastuskyvyistä ennen pesintää. Tätä varten se asettuu rantakivelle ja kerjää koiraalta kaloja.

Mikäli koiras onnistuu täyttämään nuorikkonsa vatsan riittävän nopeasti, voidaan siirtyä varsinaiseen pesimiseen. Välillä naaraat äityvät hyvinkin äänekkäisiin kehotuksiin kalan saamiseksi. Tuulisella säällä koiraat saattavat tarvita yhden kalan pyydystämiseen toistakymmentä saalistussyöksyä.

Muista merilinnuista haahkat alkoivat jo lyöttäytyä poikaporukoihin. Koirashaahkat, kalkkaat, kerääntyvät parviksi ja suuntaavat etelään sulkimaan. Suurin osa naaraista on parhaillaan hautomassa tulevaa jälkikasvua. Merihanhista varhaisimmat pesijät olivat saaneet jo poikasia. Aikaisemmin muistan nähneeni poikasia vasta aivan loppukuusta.

Hyönteisrintamalla lämpö ja aurinko toimivat mainiosti. Aikuisena talvehtivien päiväperhosten joukkoa täydensivät jo ensimmäiset kuoriutujatkin. Neito-, nokkos- herukka- ja sitruunaperhosten lisäksi kangas- ja lanttuperhosia sekä paatsamasinisiipiä näkyi päivä päivältä enemmän.

Yöperhospuolella tyynet ja kirkkaat yöt lopettivat lennon jo melko aikaisin illalla. Kuvaajan kannalta kohteita riitti yllin kyllin. Muutamassa päivässä kaikkea ei ehdi ikuistamaan, joten pitää yrittää keskittyä muutamiin valikoituihin aiheisiin. Retkeily upeassa säässä palkitsee, vaikkei huimia kuvia aina syntyisikään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.