Hirvet liikkuvat syksyllä vilkkaasti - ja voivat toimia arvaamattomasti myös tiellä

Viidesosa Suomen hirvionnettomuuksista tapahtuu Itä-Suomessa.

Syksy on hirvien menosesonki, mikä tarkoittaa kasvua myös hirvionnettomuuksissa, kertoo Liikenneturva.

Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 1 500 hirvikolaria. Näistä viidesosa sattuu Itä-Suomessa: Etelä-Savossa seitsemän prosenttia ja Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kummassakin kuusi prosenttia. Keskimäärin jokaisessa maakunnassa sattuu siis satakunta hirvionnettomuutta vuosittain.

– Kuten muuallakin Suomessa, Itä-Suomessa on piikki hirvionnettomuuksissa syksyllä syyskuusta joulukuuhun. Vaikka hirvet ovat liikkeellä kaikkina vuorokauden aikoina, vilkkaimmin sarvipäitä näkyy aamu- ja iltahämärässä. Ajallisesti hirvionnettomuudet sijoittuvat alkuiltaan ja iltaan. Noin puolet hirvionnettomuuksista sattuu klo 17-22 välisenä aikana, Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija Juha Heltimo kertoo.

– Riskialueilla ja -aikoina kuljettajalta kysytään valppautta. Hirvikolarin syntyyn on usein myötävaikuttamassa jokin häiriötekijä kuten näköeste, vastaantulija, huonot sääolot tai kuljettajan ajatusten karkaaminen, mikä vaikeuttaa hirven huomaamista, yhteyspäällikkö Eini Karvonen Liikenneturvasta toteaa.

Itä-Suomessa sattuu keskimäärin liki 300 hirvionnettomuutta vuosittain – viidesosa kaikista hirvikolareista. Suurimmassa osassa onnettomuuksista selvitään omaisuusvahingoilla.

Liikenneturva, Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Suomen riistakeskus Etelä-Savo muistuttavat, että ajonopeuden alentaminen riskiaikoina antaa pelivaraa, jos hirvi ryskää tielle.

Riistakolarista tulee aina myös ilmoittaa poliisille, kun toisena osapuolena on hirvieläin, villisika tai suurpeto. Ohjeet riistaonnettomuuspaikalla toimimiseen löydät Riistakeskuksen sivuilta.

Lähde: Liikenneturva

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.