Huikea päivä idän ihmeiden seurassa

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Puhoksen peltoaukealla oli lintuväkeä hemmotellut jo viikon päivät aavikkotasku. Kyseessä oli naaraspukuinen lintu, joka muistuttaa melkoisesti tavallista kivitaskua.

Paikan pellot ovat kymmeniä hehtaareja, joten etsimistä riittäisi. Päätämme aloittaa linnun viimeisestä tunnetusta löytöpaikasta. Tuskin on peltotietä päästy edes perille, kun keskellä tietä pomppii vaatimattoman näköinen pikkulintu. Kiikarit esiin ja tarkistamaan.

Hommaa helpottaakseen aavikkotasku siirtyy tienpenkan lakastuneelle karhunputkelle poseeraamaan. Puolessa tunnissa peloton ja hyvin yhteistyöhaluinen lintu on kuvattu ainakin kolmella eri taustalla, kuin studiossa taustakartonkia vaihtaen.

Tasku oli harvinaisen mukava tuttavuus ja vaati vain muutaman sadan metrin koukkauksen reitiltä. Tapausta juhlitaan läheisessä kahviossa sämpylän ja mustikkapiirakan voimin.

Siperiasta tulleet muuttajat välipalalla

Tohmajärvellä taivas repeää perhospyydysten kokoamisen ajaksi, joten on vaikea sanoa on kosteus vaatteissa vettä vai hikeä. Kahdelta kaikki on märkää ja tavarat kyydissä, joten iltapäiväkuvauksille jäi mukavasti aikaa.

Värtsilän keskustan liepeiltä löytyy peltolohko, jolla on hieno hanhiparvi. Valkoposkihanhien seurana on tundra- ja tundrametsähanhia, kaikki Siperiasta tulleita muuttajia välipalalla.

Linnut eivät autoa kavahda, joten ikkunat auki ja objektiivit pihalle. Vartissa syntyy mukavasti kuvia, mutta sitten useimmat linnut pelästyvät lentoon. Kylänraitilla kävelevä kulkija on tullut liian lähelle. Kännykkään venäjää suoltava naisihminen menee auton ohi ja ohi on myös kuvaaminen.  Ei auttanut lintujen kotikielikään vaan pakoon pötkittiin. Mekin nostimme kytkintä.

Yhdet välikahvit nautittuamme olemme taas Savonlinnassa puoli viiden maissa. Paikkakuntalaisia oli jo elokuun alusta saakka hemmotellut yksinäinen mandariinisorsa. Se on lyöttäytynyt paikallisten sinisorsien ja haapanoiden parveen, joka on viihtynyt aivan keskustassa.

Aloitimme parven etsimisen sen vakiopaikalta Olavinlinnan liepeiltä. Tunnissa löytyi vain puolisen tusinaa sinisorsaa. Taas alkoi sataa ja samalla hämärtyikin selvästi. Torin kulmalta huomasin vastarannalla liikettä.

Puistossa oli paljon sorsia nurmikolla, paikka kannatti tarkistaa. Mandariinisorsa löytyi heti autosta noustessa. Se oli muiden sorsien mukana kyttäämässä tammenterhoja, joita närhet riipivät puiston tammista. Putoilevat terhot katosivat hetkessä sorsien suihin. Mandariinisorsa oli huikaisevan upea, juuri juhlapukuun sulkinut koiras. Lintu oli peloton ja kuvia syntyi helposti.

Huikea päivä idän ihmeiden parissa ja sorsimoyökkönenkin pyydyksistä löytyi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .