No nyt on rusakolla ilme: tätä kuvaa et voi katsoa nauramatta!

Laji- ja toimintakuvien lisäksi on hyvä pyrkiä kuvaamaan muunkinlaista materiaalia. Eläin elinympäristössään lähestyy maisemakuvausta ja on oiva lisä kaikkiin kuvakokoelmiin.

Toisinaan kuvaajan polun varrelle saattaa osua vielä muunkinlaisia tilaisuuksia. Erilaiset huumorilla höystetyt tapahtumat ovat tietysti vain onnekkaita sattumuksia, tosin sitä mukavampia. Eläimet eivät esiinny tarkoituksella, mutta tekevälle sattuu.

Toisinaan kuvaaja saattaa löytää huumoria, vaikka eläin ei itse siihen pyrikään. Maastoutuva metsäjäniksen poikanen voi olla piilon valinnassaan epäonninen, mutta pyrkii silti olemaan sitkeästi piilossa keskellä tietä. Toisinaan tilanteet ovat niin nopeita, että löytöjä tekee vielä omalla tietokoneella kuvasatoa perattaessa. Muistikortilta voi löytyä otos, jota ei edes huomannut ottaneensa.

Kokenut kuvaaja voi keskittyä itse asiaan, kun laitteiston hallinta on selkäytimessä. Sopivalla kuvakulman ja polttovälin valinnalla pääsee korostamaan asioita tavallisesta poikkeavasti ja juuri silloin ollaan persoonallisen ilmaisun alkulähteellä. Omaperäinen näkemys tuo parhaimmillaan luonnosta esiin uusia puolia ja saa katsojat ajattelemaan asioita valtavirran vastaisesti. Ani harva kuvaaja omaa tyylin ja näkemyksen, joka erottaa hänen kuvansa massasta. Tämä on kuitenkin tavoiteltava ominaisuus kaikkien työskentelyssä.

Kuvia syntyy vain kuvaamalla ja erilasia kuvia ajattelemalla asioita uudella tavalla. Tuore näkemys tutustakin kohteesta voi olla avain vaikka mihin. Oman kuvauskaluston suorituskyvyn rajojakin kannattaa kokeilla luovalla tavalla, kaikkea ei pidä eikä kannata tehdä samoin kuin muut tekevät. Vaikka leijonan osan julkaistavista kuvista vievät erilaiset lajikuvat, eivät ne saa olla kaikki mitä kuvataan tai pyritään kuvaamaan. Lajikuvat ovat määritysoppaita varten, luonto itse on paljon muutakin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Näitä lapsia ei tarvitse houkutella pihalle: Huhtasuon Metsäkettujen eskariryhmä menee lähimetsään säällä kuin säällä – luonto opettaa tärkeitä taitoja

Miten karhut auttavat mustikkaa leviämään? Miten kaupungistuminen vaikuttaa kimalaisiin? Asiantuntijat vastaavat

Tarmokas pähkinänakkeli hakee lintulaudalta makupaloja ja vie niitä omaan piiloonsa – muista ruokailijoista välittämättä

Lintubongarin talvikausi alkoi – sitkeimmätkin isokoskelot ja laulujoutsenet suuntasivat etelään

Menestys ajokokeilla on kovaa valuuttaa koiraharrastajien keskuudessa – Haastava jänis vei Wiiviltä puhdin toisena kisapäivänä ja ajokuninkaan titteli lipesi tassuista

Kangasmetsässä elää kymmeniä tuhansia pikkuruisia hyppyhäntäisiä jokaisella neliömetrillä – Suomessa niitä elää jopa 250 eri lajia

Sieniolympialaisissa kisataan siitä, mikä sieni selvittää ketterimmin labyrintin ja suoran radan – Jyväskylän yliopiston tutkija sai pronssia

Kysy luonnosta: Tunnistaisitko harvinaisen pikkusirkun? Entä vaivaishiiren pesän pitkässä heinikossa?

Yksi Euroopan vanhimmista suojelluista metsistä houkuttelee tutkijoita Muurameen – uusien harvinaisten lajien löytymistä pidetään mahdollisena

Suomenpystykorva, karjalankarhukoira ja pohjanpystykorva ovat mainioita metsästyskoiria, mutta vaativat jämäkkää kouluttamista

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.