Hyödyllinen vaihtokauppa

Nykyisen käsityksen mukaan kaikki kasvit ovat olleet evoluutionsa alussa sienijuurellisia. Mitä sienijuuri on? Sienijuuri on sienen ja kasvin yhteinen rakenne. Se muodostuu juuresta, juuren sisällä ja juuren ulkopuolella kasvavasta sienirihmasta.

Sienijuuressa on myös rakenteita, joita kasvi tai sieni ei yksinään muodosta. Vaikka päällisin puolin sienijuuri ei ole kovin sykähdyttävä näky eikä aina ulkonaisesti eroa sienijuurettomasta juuresta, sen toiminta on sitäkin merkittävämpää. Sieni ottaa ravinteita maasta paljon tehokkaammin kuin kasvi ja luovuttaa niitä kasville yhteyttämistuotteita vastaan. Kyseessä on vaihtokauppa, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Lisäksi sieni auttaa kasvia puolustautumaan kasvinsyöjiä ja taudinaiheuttajia vastaan ja parantaa kasvin kuivuudensietokykyä.

Ei siis ihme, että nykyisistäkin kasvilajeista suurin osa kasvaa ja lisääntyy sienijuuren avustuksella.

Ääri-ilmiöt kiinnostavat. Erityisesti hyönteismaailmassa moni asia on viety äärimmilleen. Tämä ei ole ihme, sillä hyönteisiä on maapallolla yli miljoona lajia.

Maailman vahvimman hyönteisen kilpailussa palkintopallille nousee eräs kovakuoriaisiin kuuluva laakasittiäinen. Se jaksaa vetää perässään 1 100 kertaa oman painonsa. Sama jos ihminen raahaisi 80 tonnia. Maailman pisin hyönteinen kuuluu kummitussirkkoihin. Sen ruumiin pituus on 35 senttimetriä.

Lilliputtiosastoa vuorostaan edustaa eräs pistiäinen, jolla on pituutta vain 200 mikrometriä. Se on tohvelieläimen kokoa eikä erotu paljaalla silmällä. Vaikka erityisesti linnut ovat tunnettuja muutostaan, pitkiin taipaleisiin kykenevät myös eläinkunnan pienet. Pohjoisamerikkalainen monarkkiperhonen näet muuttaa joka syksy Kanadasta Meksikoon ja keväällä takaisin. Suuntaansa taival on 4 000 kilometriä.

Ennätyksiä rikotaan lähinnä maailmalla. Pienessä ja pohjoisessa Suomessa hyönteisten tuloskunto on huonompi.

Eri kasvilajien siemenillä on kaikilla sama tehtävä: suvullinen lisääntyminen ja leviäminen. Siksi onkin hämmästyttävää, miten paljon siemenkoko vaihtelee kasvilajien välillä. Voisi kuvitella, että sama tehtävä edellyttäisi samanlaista ratkaisua.

Kasvimaailman suurimmat siemenet painavat kiloja, kuten esimerkiksi Seychellien palmun (Lodoicea maldivica) merivirtojen mukana leviävän muhkean hedelmän sisällä oleva siemen.

Suomalaisten kasvien suurimmat siemenet ovat tammen (Quercus robur) terho ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) pähkinä, jotka painavat muutaman gramman. Suomalaisten kasvien tavallinen siemenpaino on yksi milligramma, grammaan näitä siis mahtuu tuhatkunta.

Pienimmät siemenet ovat kämmeköillä ja talvikeilla. Nämä ilmavirtojen mukana leviävät pienen pienet siemenet painavat yhden mikrogramman eli grammaan niitä mahtuu miljoona. Siemenet ovat yleensä pieniä ja pienimmät siemenet siis pikkuriikkisen piskuisia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.