Hyvä sienisyksy kuivasta kesästä huolimatta – etenkin suppilovahveroita runsaasti

Kuivan ja kuuman kesän pelättiin vievän sienetkin metsistä, mutta onneksi syksyn sateet tulivat ajallaan ja korjasivat tilannetta. Korvasienet kuihtuivat kesäkuussa täyttä kokoa saavuttamatta, ja heinäkuussa tuloksekkaista sieniretkistä ei kannattanut haaveillakaan. Haperot ja tatit tekivät itiöemiä elokuussa sateiden jälkeen, mutta niukasti.

Syyskuussa herkkutatteja, karvarouskuja ja kehnäsieniä oli jo paikoin hyvinkin runsaasti, ja etenkin suppilovahverosato on nyt runsas. Kaikkein kuivimmissa kalliometsissä kasvit toipuvat edelleen kuivuudesta, ja sieniä löytää näistä kohteista tuskin ollenkaan.

Sienestäjistä mukava piirre on ollut se, että monin paikoin sienissä on ollut tavallista vähemmän toukkia – ainakin jos sienet on päässyt noukkimaan heti niiden maanpinnalle putkahtamisen jälkeen. Kuivuus ei ollut useimpien hyönteistenkään kehityksen kannalta hyväksi.

Perhosilla

syyssukupolvia

Poikkeuksellisen lämmin kesä näkyy vielä syksynkin perhosmaailmassa. Lämmön siivittämänä monet lajit ovat onnistuneet kehittymään niin nopeasti, että ne ovat saaneet lentoon poikkeuk­sellisen syyssukupolven.

Elokuun lopulla ja syyskuussa on tavattu paatsamasinissiipiä, niittyhopeatäpliä ja täpläpapurikkoja. Viimeksi mainittu on maakunnassa aivan elinalueensa pohjoisrajalla, joten havainto on melko poikkeuksellinen. Yleensä näitä siivekkäitä on totuttu havaitsemaan vain alkukesällä.

Yöperhosten puolella näitä ns. kakkossukupolvia on jo tähän mennessä havaittu kymmeniltä lajeilta. Näkyvimpiä ovat olleet karhusiilikäs, kuusenkarvajalka ja monet metalliyökköset. Joukkoon mahtuu myös muutamia melkoisia harvinaisuuksia. Muuramesta on tieto syksyisestä rengasharmomittarista. Laji on levinnyt maakuntaan vasta muutama vuosi sitten.

Virroilta, Jyväskylästä ja Muuramesta on havainto maltsayökkösestä. Ensimmäinen munkkiyökkönen löytyi täältä vain muutama vuosi sitten ja nyt syyspolvea on nähty ainakin Multialla ja Jyväskylässä. Etelänkärsäyökkösiä löytyi Jyväskylästä jopa melko runsaasti. Vielä parikymmentä vuotta sitten laji oli suurharvinaisuus koko Suomessa.

Lintusyksyn

ennätyksiä

Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen tilastoissa kuluneen lintusyksyn mieleenpainuvimpia ilmiöitä ovat olleet kurkimuutto ja närhivaellus.

Kurkimuuton näkyminen Keski-Suomessa on täysin riippuvainen muuttopäivän tuulen suunnasta. Koillistuuli ohjaa kurjet läntiselle reitille, jolloin Keski-Suomen yli muuttaa vain rippeitä. Sopivalla luoteenpuoleisella tuulella kurkien reitti suuntautuu idemmäksi. Näin kävi tänä syksynä, minkä seurauksena kurkimuuton uudeksi Keski-Suomen päiväennätykseksi laskettiin Jyväskylän Laajavuoressa 24.9. peräti 15 700 lintua. Vielä seuraavana päivänä Jyväskylän Jylhänperän yli muutti 13 200 kurkea, joten kahden päivän aikana merkittävä osa Suomen kurjista muutti Keski-Suomen ilmatilan halki.

Närhi ei ole varsinainen muuttolintu, vaan pikemminkin vaelluslintu. Tänä syksynä on käynnissä ennätysrunsas närhivaellus. Aiemmin Keski-Suomessa on havaittu enimmillään 400 linnun päivittäisiä närhisummia, mutta tänä syksynä jo neljänä päivänä yli 900. Huippupäivä oli 23.9., jolloin Luhangan Vuoksensalmen ohitti lähes 2 000 närheä.

Lähetä luontoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Atte Komonen, Jyrki Torniainen, Marko Haapakoski ja Minna-Maarit Kytöviita sekä luontokuvaaja Jussi Murtosaari.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .