Identtiset kaksoset Jasmin ja Jemina Nevala tutkivat kasvien salattua elämää – kasvit eivät todellakaan vain olla möllötä

Kasvit jopa oppivat sekä tunnistavat itsensä.

Jasmin ja Jemina Nevala, 29, sukel­sivat biologian pro gradu -töissään kasvien elämän kiehtoviin ilmiöihin. He tutkivat kasvien itsensätunnistamista eli sitä, osaavatko ne erottaa itsensä ja samaa alkuperää olevat kloonatut sisarkasvit muista kasviyksilöistä.

– Muualla tehdyissä tutkimuksissa oli jo saatu näyttöä siitä, että itsensätunnistamista tapahtuu joillakin kasvilajeilla. Se oli vaatinut kokeissa kuitenkin usein fyysistä yhteyttä, kuten maavartta. Me taas selvitimme, voiko tunnistaminen tapahtua, jos kasvit ovat yhteydessä toisiinsa vain sienijuuriverkoston kautta, mitä ei ole kunnolla tutkittu, he kertovat.

Sienijuuri on kasvin ja sienen välinen vuorovaikutussuhde. Siinä kasvi saa sieneltä ravinteita ja sieni kasvilta hiiliyhdisteitä.

Tulokset kertovat moninaisuudesta

Tunnistamisella on merkitystä kasvien kehittymisen kannalta. Nevaloiden mukaan mitään varmaa asiasta ei vielä tiedetä, mutta tutkijat ovat esittäneet erilaisia näkemyksiä.

Yhden oletuksen mukaan toisen kasvin identiteetin tunnistamisella voi olla merkitystä esimerkiksi kasvien kasvuun.

– Teorian mukaan ne eivät tuhlaa silloin voimia keskinäiseen kilpailuun, kasvavat paremmin ja voivat säästää resursseja lisääntymiseen, he toteavat.

Jeminalla tutkimuskohteena oli maahumala ja Jasminilla kissankäpälä. Tulokset kertovat omalta osaltaan kasvikunnan moninaisuudesta, sillä kissankäpälällä itsensätunnistamisesta oli merkkejä, mutta maahumalalla ei.

– Tämä liittyy kasvin ekologiaan. Maahumala kasvaa tiiviisti, sen naapurit ovat suurella todennäköisyydellä samaa kloonia eikä sen tarvitse kilpailla samalla tavalla elintilasta kuin monien muiden kasvien. Siksi sillä ei ole tarvetta itsensätunnistamiselle, vaan se välttelee sen sijaan kaikkea kilpailua, Jemina sanoo.

Useita kysymyksiä yhä avoinna

Molemmat sanovat olevansa tyytyväisiä siihen, että saivat mahdollisuuden tutkia graduissaan omasta kiinnostuksesta syntynyttä aihetta, vaikka pystyivätkin lopputöissään vasta raapaisemaan kasvien salatun elämän pintaa.

Jatkotutkimukselle on tilausta sekä itsensätunnistamisen että monen muun aiheen osalta, sillä useat kysymykset ovat edelleen avoinna, vaikka tehdyt havainnot ovat kiinnostavia.

– Hyönteisten tai kasvisyöjien hyökkäyksen kohteeksi joutuneet kasvit voivat varoittaa ympärillään olevia muita kasveja vapauttamalla kemikaaleja. Ne puolestaan saavat toiset kasvit erittämään aineyhdisteitä, jotka suojaavat kasveja tai tekevät niistä vähemmän houkuttelevia, Jemina kertoo esimerkkinä.

– Myös kasvin eri osien välillä on tiedonvaihtoa, vaikka sen mekanismeja ei vielä tunneta kovin hyvin. Juurilla arvellaan olevat tässä suuri merkitys ja on pohdittu, olisivatko ne tavallaan kasvin aivot. Eräänlaisesta älykkyydestähän kertoo sekin, että juuret osaavat tunnustella ja väistellä edessään olevia esteitä, Jasmin lisää.

Molemmat opiskelevat nyt tietotekniikkaa

Kasvien käyttäytymisen selvittäminen tarjoaa Jasminin ja Jeminan mielestä näkymiä myös pelkkää biologiaa laajemmin.

Hyödyntämismahdollisuuksia saattaa löytyä tulevaisuudessa esimerkiksi tietotekniikasta, jota molemmat ovat alkaneet opiskella.

– Minua kiinnostaa, voisiko sensoritekniikassa ja robotiikassa hyödyntää kasvien kykyä ottaa vastaan monia signaaleja ja koota niitä kokonaisuuksiksi. Sensorithan ovat robottien aisteja, ja kasvit ovat mestareita aistimisessa, Jasmin sanoo.

– Kaikkiaan kiinnostavaa on, pystyykö luonnosta hakemaan inspiraatiota tietotekniikkaan. Löytyykö sieltä tietoa, miten kannattaa tehdä algoritmejä. Tähän liittyy kasvien modulaarinen rakenne: se, miten ne käsittelevät tietoa, kun varsinaisia aivoja tai keskus­yksikköä ei ole, Jemina pohtii.

Identtisillä kaksosilla yhteinen opinpolku

Jemina ja Jasmin Nevala ovat Pohjanmaalta Ylivieskasta lähtöisin olevia identtisiä kaksosia, jotka päätyivät Jyväskylään opiskelemaan biologiaa toistensa hakuaikeista tietämättä. Alun perin tosin molemmat aikoivat opiskelemaan psykologiaa, ja nyt he molemmat opiskelevat tietotekniikkaa biologian jatkoksi.

– Kyllä meillä on samanlainen ajatusmaailma ja monesti käy niin, että kiinnostuksen kohteetkin ovat samoja, vaikka kumpikin tekee myös omia asioitaan. Tästähän nuo opiskeluvalinnatkin kertovat, Jasmin pohtii.

– Alun perin tosiaan haimme molemmat opiskelemaan psykologiaa, mutta emme päässeet. Päädyin sitten hakemaan opiskelupaikkaa Jyväskylästä biologian puolelta. Kun kerroin valinnasta Jasminille, hän sanoi hakeneensa samaan paikkaan, Jemina täydentää.

Yhteisistä kiinnostuksenaiheista kertoo myös pro gradu -työn aiheen valinta ja päätyminen opiskelemaan tietotekniikkaa. Molemmat vakuuttavat kuitenkin myös eroja löytyvän nykyisen tukan värin lisäksi.

– Olemme persoonina erilaisia. Jasmin on esimerkiksi meistä rauhallisempi, Jemina kertoo.

– Ja on meillä eri harrastuksiakin. Minä olen innostunut robottien rakentamisesta, piirtämisestä ja maalaamisesta, kun Jemina taas soittaa kitaraa, Jasmin puolestaan toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .