Luontokuvaus: Mylvimään opettelu voi kannattaa

Totuttelua voi käyttää myös suuriin nisäkkäisiin. Hyviä tuloksia on työskentelystä saatu ainakin hirvien kanssa ja onpa yksi kuvaaja tullut hyväksytyksi myös ahman perhepiiriin.

Taitavimmat hirvikuvaajat ovat myös opetelleet matkimaan kohteidensa ääniä ja siten saaneet aivan uusia mahdollisuuksia tavallisiin kameran ulkoiluttajiin nähden. Hirveen on silti syytä suhtautua aina riittävällä kunnioituksella, sillä monisatakiloinen eläin voi olla myös vaaraksi. Paikoitellen ainakin Etelä-Suomessa löytyy hirviä, jotka ovat jo niin tottuneita ihmisiin, etteivät ne enää epäröi puolustaa jälkikasvuaan omilla elinpaikoillaan. Kun hirvi vetää korvat suipoiksi takakenoon on kuvaajankin syytä laittaa pakki päälle ja vetäytyä.

Porot helpompia

Metsäkaurista ja valkohäntäkaurista (entinen valkohäntäpeura) varten voi myös perustaa talvisia ruokintapaikkoja ja siten houkutella kohteita sopiville kuvauspaikoille. Molemmat lajit ovat viimeaikoina laajentaneet elinalueitaan ja niitä onkin mahdollista tavata jo suuressa osassa Suomea.

Kainuussa sekä osissa Keski-Suomeakin voi etsimeen haeskella metsäpeuroja. Vaivattomimpia kuvauskohteita hirvieläimistä ovat porot, joita Lapissa ovat kuvanneet lähes kaikki.

Hylkeitä voi kuvata safereilla

Suomen suurimman petoeläimen tittelistä karhun kanssa kilpailee aivan tasapäisesti harmaahylje. Hylkeiden määrä on viime vuosina kasvanut kovaa vauhtia ja nykyään laji ei ole enää mikään harvinaisuus.

Paikka paikoin Ahvenanmaalla ja rannikollakin on paikallisten kalastajien toimesta järjestetty hyljesafareita asiasta kiinnostuneille. Riittävän tyynellä säällä hallit kokoontuvat hyväksi havaitsemilleen ulkoluodoille ja kareille suurin joukoin turkkiaan kuivattelemaan ja päivää paistattelemaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Luontokuvaaja pääsi pitkän talven jälkeen ulkotöihin: Jussi Murtosaaren tikkasavotassa yhteisymmärrys kuvauskohteiden kanssa syntyi varsin helposti

Lumihiutaleet näyttävät samanlaisilta, vaikka niissä on pieniä eroja – vain laboratoriossa on onnistuttu luomaan identtisiä hiutaleita

Miksi pohjantikka tekee havupuihin pieniä reikiä? Miksi lumettomassa metsässä on talvellakin vihreää? Asiantuntijat vastaavat

Lauri Ijäs tuntee Petäjäveden Urrian kolmion eläinlajit, mutta tänä talvena riistajälkien laskentaa Keski-Suomessa kiusaa lumipula

Luontokuvaaja otti kesästä kaiken irti: Suomen suurin ja komein vesiperhonen, jatulisirvikäs, suostui pitkän odotuksen jälkeen Jussi Murtosaaren kuvattavaksi

Lukija ihmetteli kummallista kuhinaa kukkaruukussa vehkapalmun juurella – Jyväskylän yliopiston tutkijatkin ihmettelivät pulleita pötkäleitä

Tero Linjama on äänittänyt lähes kaikkien Suomessa pesivien lintujen laulua – kiinnostusta tallenteisiin on Yhdyvalloissa asti

Sinitiainen oli vielä 1800-luvulla harvinainen näky, mutta nyt se on lintulautojen vakiovieras

Viime syksyn tikkavaellus toi Keski-Suomeen tuhansia nokankoputtajia idän ja kaakon suunnalta

Luontokuvaaja ikuisti karhujen köyrinnän juuri oikeaan aikaan Suomussalmella – homma alkoi kääntyä nautinnosta nääntymyksen puolelle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.