Kuningaskalastaja bongattiin Jämsässä – lopulta odotus palkittiin

Kulunut syksy toi mukanaan havainnon Jämsässä nähdystä kuningaskalastajasta. Lokalahdella oli kuultu ja nähty tämä luonnon lentävä jalokivi. Talven tehdessä tuloaan saatiin lajista uusia havaintoja.

Lintu oli ilmeisesti valinnut talvehtimisen yrittämiseen Kaipolan paperitehtaan puhdistetun jäteveden purkuojan, mainio valinta. Ojan vesi on lämmintä ja houkuttelee paikalle runsain määrin pikkukalaa. Paikalla tiedetään kerran aiemminkin kuningaskalastajan yrittäneen talvehtimista. Alkutalvi sujuikin leppoisasti. Lintu viihtyi paikalla ja oli pian paikallisten luontoharrastajien ihailun kohde.

Tammikuun alku kuitenkin pudotti lämpötilan lähelle kolmeakymmentä miinusastetta ja pelättiin pahinta. Pakkasen lauhduttua linnusta saatiin vielä havainto, mutta sitten se katosi. Kenties kovat pakkaset veivät kuningaskalastajan huonoon kuntoon tai sitten paikalla päivystänyt varpuspöllö sai hieman eksoottisemman saaliin.

Kuvaamisen kannalta linnun talvehtimispaikka oli melkoisen haastava. Näköhavaintoja ja jonkinlaisia kuviakin saattoi saada lähes päivittäin, mutta todellisia huippuotoksia varten paikka on lähes toivoton. Purkuojan lämmin vesi höyryää lähes tauotta vaikka ilman lämpötila on reilustikin plussan puolella. Tämä vie kuvista värien parhaan hehkun ja erityisesti kontrastin ja samalla myös terävyyden. Mitä pidempää polttoväliä käytetään sitä hankalammaksi ongelma kasvaa. Kohtalainen tuulikaan ei pystynyt täysin veden päällä leijuvaa usvaa poistamaan. Asiallisten kuvien saanti oli suorastaan mahdotonta.

Kävin paikalla kuuden viikon aikana puolentusinaa kertaa. Linnun havaitsin useimmiten, mutta kuvia syntyi vain kolmesti. Mainion vinkin sain joulukuussa tuttavaltani, joka tiesi tehtaan pitävän seisokin vuodenvaihteen tienoilla. Kun tehdas ei pyöri, ei jätevettäkään synny eikä puro ei höyryä.

Tämä mielessäni maastouduin vuoden viimeisenä päivänä huolellisesti penkalle. Olin piilossa ujon linnun katseilta ja tämä oli hyvä ratkaisu. Sain melkein heti muutamia kuvia, mutta aina oli edessä risuja tai kaislikkoa. Kuvauslinjalla oli kuitenkin myös esteetön näkymä linnun suosimalle istumapaikalle.

Lopulta lintu ilmaantui sopivalle oksalle ja vieläpä kala suussa. Paikan ohi kulkee ulkoilupolku ja samalla lenkkeilijäkin osui kohdalle. Takaa kuului askelia ja etsimessä välähti turkoosia. Olin ratkaisevasti taas kerran sekunnin sadasosan liian hidas. Loppupäivän mittainen odotus ei enää tuonut lintua näkyviini. Lohdutuksena kuvasin kotimatkalla kuunsirpin ja helmiäispilviä, värikkäitä nekin vaan eivät turkoosin sävyissä.

Sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta: www.ksml.fi/teemat/era-ja-luonto

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .