Jyväskylän Korpijoesta voi tulla jälleen järvitaimenen kotijoki, kunhan kalastajat muistavat vastuunsa

Viime kesä oli poikkeuksellisen kuiva ja kuuma. Monissa pienissä puroissa vesi lähes loppui kokonaan, ja kalat kärsivät helteisestä vedestä. Viime syksynä tehdyissä sähkökoekalastuksissa kuitenkin selvisi, että Jyväskylän Korpilahden Korpijokeen keväällä istutettuja järvitaimenen poikasia ja osa edelliskesänä istutetuista poikasista selvisi hellekesästä.

– Vaikka kyse oli äärilämpötiloista, järvitaimen tuntui pärjäävän. Tämä antaa uskoa, että Korpijoki sopii muutenkin taimenen kasvuympäristöksi, sanoo Korpilahden kylän osakaskunnan puheenjohtaja Ari Seppälä.

Korpijokeen on istutettu vuodesta 2016 lähtien vastakuoriutuneita taimenenpoikasia sillä ajatuksella, että joessa lähtisi käyntiin luontainen elinkierto. Istutusten onnistumista on seurattu vuosittain Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen sähkökoekalastuksilla.

Korpilahtelaisten toive siitä, että Korpijoki palautuu taimenjoeksi, on varsin realistinen. Vasta 4–5 vuoden päästä nähdään kuitenkin,

palaavatko taimenet kudulle kotijokeen.

Päijänteeseen laskevalla Korpijoella on samantyyppinen historia kuin usealla muulla pienellä virtavedellä.

Takavuosina jokea perattiin isoista kivistä tukin uittoa varten, minkä seurauksena joesta tuli paikka paikoin kuin suora syöksytorvi.

Korpijokeen rakennettiin myös pato myllyä varten. Lisäksi joen varrella tehdyt metsä- ja maatalouden maanmuokkaustoimet sekä rakentaminen ovat saaneet aikaan sen, että jokeen on valunut isoja määriä hienojakoista hiekkaa ja liejua.

Kaikilla ihmisen työn ja toimeentulon eteen tekemillä toimenpiteillä on ollut vaikutuksensa Korpijoen kalakantaan. Joesta on hävinnyt pieni luontainen järvitaimenkanta, joka siellä oli takavuosina.

– Olen haastattelut yläjuoksulla asuvia ihmisiä, jotka kertoivat vuosikymmeniä sitten saaneensa ”lohia”, mutta silloinkin ne olivat harvinaisuuksia, kertoo Ari Seppälä.

Korpijoelle omaleimaista on se, että siellä elää puronieriäkanta, joka sai alkunsa 1950-luvulla tehdyistä istutuksista. Nieriä on taimenelle kilpailija, joka kamppailee samoista ravintoresursseista. Nieriä myös sietää happamampaa vettä kuin taimen ja sopeutuu pienen kokonsa ja aikaisemman sukukypsyytensä vuoksi melko vaatimattomiin vesioloihin.

Vaikka Korpijoessa on monenlaisia haasteita, on silti aivan mahdollista, että sinne muodostuu taimenkanta, joka alkaa lisääntyä omaehtoisesti. Vuonna 2014 toteutettujen joen kunnostamistoimien ja vuodesta 2016 lähtien tehtyjen poikasistutusten ansiosta Korpijoessa on nyt melko hyvä poikastiheys.

Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen viime syksyn sähkökoekalastuksissa joen yläjuoksulla, Kotavirroilla, yli vuoden ikäisten taimenten poikastiheys oli lähes 30 sadalla neliömetrillä. Myös alempana Kalliokoskella saman ikäisiä poikasia oli 15 samansuuruisella alueella.

Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen kalastusbiologin Matti Havumäen mukaan kunnostustoimissa keskityttiin siirtämään kiviä takaisin virtaan, jotta kalat pääsevät tarvittaessa niiden suojaan. Suoristettua uomaa on myös palautettu luonnontilaan.

– Järvitaimen tekee mätikuopan puhtaaseen sorapohjaan. Siksi joesta poistettiin hiekkaa ja sinne lisättiin soraa.

Vuonna 2015 tehdyt mäti-istutukset eivät tuottaneet toivottua tulosta ja seuraavana keväänä siirryttiinkin poikasistutuksiin, joita on jatkettu vuosittain.

– Poikasia istutettiin neljään eri kohtaan, koska halusimme nähdä, onko ala- ja yläjuoksulla eroa kasvuolosuhteissa, Ari Seppälä toteaa.

Tulevat vuodet näyttävät, lähtevätkö istutetut poikaset vaeltamaan Päijänteelle ja nousevatko ne muutaman vuoden jälkeen takaisin Korpijokeen kudulle.

– Jos tämä toteutuu, on syytä miettiä, miten ratkaistaan myllypadon nousueste. Jos vesitilanne on optimaalinen ja kala on kasvanut riittävän isoksi, se saattaa päästä padon yli. On kuitenkin syytä miettiä, tarvitaanko esimerkiksi lisää kiveystä, Ari Seppälä toteaa.

Korpijoella on padon lisäksi useita luontaisia jyrkkiä nousuja, joiden ylittämisessä taimenilla on haasteita. Tämä on yksi syy siihen, miksi Korpijoesta ei ehkä koskaan tule kovin tuottoisaa vaelluspoikasten tuotantojokea.

Seppälän mukaan on kuitenkin tärkeää jatkaa työtä taimenen hyväksi.

– Tällaisia pienkohteitakin on tärkeää pitää yllä.

Samaa mieltä on Matti Havumäki.

– Suomessa on hävitetty suuri määrä alkuperäisiä virtavesiä, joten näistä pienistä puroista yritetään löytää lisääntymispotentiaalia.

– Jokien kunnostaminen ja poikasistutukset vaativat kuitenkin aina vesien omistajien kiinnostuksen ja myös talkoohenkeä.

Havumäki muistuttaa, että villi järvitaimen on rauhoitettu ja kalastajilla on oltava malttia noudattaa tätä.

– Kalastajien vastuullisuus korostuu taimenen kohdalla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .