Kalastusseura Kala ja Kulaus ry hurahti fongaukseen eli kalabongaukseen – joskus kalalajien etsiminen on kuin salapoliisityötä

Syksy kolkuttelee jo talven ovella, mutta vielä on aikaa aloittaa uusi luontoharrastus, fongaus. Nimi muistuttaa bongausta ja sitä se käytännössä onkin. Fongauksessa, eli virallisemmin lajikalastuksessa, pyritään koukuttamaan mahdollisimman monta eri kalalajia.

Jyväskylän korkeakouluopiskelijoiden kalastusseuran Kala ja Kulaus ry:n puheenjohtaja Topi Väkevä ja seuran jäseniin kuuluva Joonas Pysäys ovat kalastaneet lähes koko ikänsä, mutta fongauksesta he innostuivat noin vuosi sitten.

– Kalastusseura järjestää vuosittain diversiteettikisan, jossa kaloja fongataan vuoden ajan. Se antoi alkuinnostuksen lajiin ja huomasin, miten mielenkiintoista eri kalalajien etsiminen on, Pysäys kertoo.

 

 

Fongauksessa jokaisesta koukutetusta kalalajista saa yhden pisteen. Pysäys on kerryttänyt harrastushistoriansa aikana 33 pistettä ja Väkevä 34 pistettä.

Suomen vesistöissä on tavattu noin 100 eri kalalajia, joista noin 70 lajia esiintyy vakituisesti, joten tekemistä riittää vielä. Yliopiston kalastusseuran entisellä aktiivijäsenellä ja fongauksen kotimaisella pioneerilla Tarmo Muurilla on kasassa 50 eri lajia.

Muuri arvioi, että Suomesta löytyy muutama henkilö, joka on yltänyt 55 pisteeseen. Sen sijaan 60 pistettä voi jo pitää haamurajana.

 

 

Harrastuksessa pääsee Topi Väkevän mukaan alkuun, kun lähtee etsimään tavallisimpia lajeja. Helpointa fongaus on rannan läheisyydessä tai matalassa rantavedessä, jolloin kaloihin on näköyhteys. Fongauksessa ei kuitenkaan riitä pelkkä näköhavainto, vaan kala pitää saada kiinni niin sanotuilla aktiivivälineillä.

– Kalastusvälineiksi sopivat esimerkiksi mato-onki, virveli tai pilkki, mutta katiskaa tai rysää ei saa käyttää. Kala ja Kulaus ry:n diversiteettikisassa hyväksytään myös kalan nappaaminen haavilla tai käsin, Väkevä toteaa.

Moni kotimaisista kaloista on todella pieniä, vain muutaman sentin pituisia. Tällaisten lajien kalastamisessa käytetään lirkkimistä, jossa virvelin kärkiosaan tai pilkkivapaan laitetaan markkinoiden pienin koukku, joka on kokoa 32.

 

Kalan onnistunutta pyytämistä ei välttämättä tarvitse dokumentoida, mutta moni fongari ottaa saaliistaan muistoksi valokuvan. Kuvasta on hyötyä myös silloin, jos kalan tunnistamisessa on haasteita.

Väkevä on joutunut kerran turvautumaan jopa mikroskooppiin tunnistaessaan kalaa.

– Pikkutuulenkalan ja isotuulenkalan tunnistaa suun perusteella. Olin kuitenkin säilönyt kalan alkoholiin ja kala oli jähmettynyt niin, ettei suuta saanut enää auki. Toinen vaihtoehto oli laskea kylkiviivan suomujen määrä mikros­koopin avulla.

 

Fongaus on tuonut Topi Väkevän ja Joonas Pysäyksen elämään uusia elämyksiä. Joskus kalalajien etsiminen on kuin salapoliisityötä.

– Eräästä lehtijutusta bongasin tiedon karppilammesta. Googlailin eri paikkakuntia ja sanaa ”karppi”. Onnistuinkin löytämään kartasta juuri oikean lammen. Kun sain karpin, siitä tuli iso onnistumisen tunne, Pysäys kertoo.

 

Molemmat fongarit opiskelevat akvaattisia tieteitä, mutta harrastus on entisestään lisännyt kalalajien tuntemusta.

– Kaloista alkaa huomata pieniä yksityiskohtia, joista lajit voi tunnistaa, Pysäys toteaa.

Harrastusta aloitteleville he vinkkaavat, että ensin kannattaa selvittää kalojen elinolosuhteet. Viihtyykö laji esimerkiksi kirkkaassa vai sameassa vedessä tai tuleeko järvenpohjan olla kivikkoinen, hiekkainen vai mutainen?

 

Harrastus on vienyt opiskelijoita eri puolille Suomea, sillä Etelä-Suomessa ja Turun saaristossa on Keski-Suomea runsaampi kalalajisto. Joskus tietyn kalalajin perään lähdetään varta vasten, joskus taas kalastusreissu kavereiden kanssa muuttuukin fongausreissuksi.

Joonas Pysäyksen ja Topi Väkevän mukaan fongausta voi silti hyvin harrastaa Jyväskylän seudullakin.

– Täältä voi saa helposti kaksikymmentäkin lajia, kun vähän kiertelee ympäriinsä.

Väkevä ja Pysäys myöntävät, että harrastus on vienyt mennessään. Alkuun tavoitteet olivat maltillisemmat, mutta nälkä on kasvanut.

– Suutari on kiusannut minua koko kesän, mutta se ei ole halunnut jäädä kiinni. Myös karppi ja sampi olisi hieno saada, Väkevä pohtii.

Talven tulo hidastaa lajien etsimistä, mutta jo helmikuussa Pysäys aikoo lähteä yrittämään muikkua pilkkimällä.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .