Katso miten eläimet naamioituvat – Löydätkö kuvasta perhosen?

Luonnossa ravintoketju toimii vuoden- ja vuorokauden ajasta välittämättä. Suuremmat saalistavat pienempiä, jotta elämä jatkuisi. Tämä tosiseikka on johtanut mitä moninaisimpiin suojautumiskeinoihin.

Kasvit tuottavat myrkkyjä ja piikkejä saadakseen olla rauhassa. Jotkut eläimet jalostavat kasvien myrkyn itseensä välttääkseen saalistuspaineita ja saattavat jopa mainostaa sitä. Toiset taas pyrkivät naamioitumaan, joko ympäristöönsä tai aivan muiksi otuksiksi kuin ovatkaan.

Tiedä mitä etsit

Jälleen kerran astuu tiedon merkitys suureen osaan. Pitää tietää mitä etsii ja mistä, jotta kuvaaminen on ylipäätään mahdollista. Parhaat otukset naamioituvat niin hyvin, että niiden löytäminen on taitavimmallekin luonnontuntijalle vain satunnainen onnenpotku.

Monet yöperhoset pyrkivät häviämään päivälepopaikassaan täysin huomaamattomaksi. Tässä ne ovatkin mestareita ja suurimman osan lepopaikat ovat täysin tuntemattomia. Perhosia on löydetty maanrajasta karikkeen seasta ja olemattomista kivenhalkeamista, paikoista jossa niiden kuvaaminen on lähes mahdotonta. Otukset kannattaa kuvata aina tavattaessa, sillä nämä otokset ovat suoranaisia tieteellisiä todistekappaleita.

Toiset taas ovat näyttävästi esillä, mutta silloin pitää tietää mitä näkee. Jotkut perhoset naamioituvat pistiäisiksi ja toivovat siten saavansa olla rauhassa. Punatäplät taas mainostavat itseään räikeällä punamustalla värityksellä, mutta ne sisältävätkin syanidia.

Isotkin osaavat

Suuretkin eläimet kätkeytyvät hämmästyttävän taitavasti ympäristöönsä. Monet lintuemot häviävät pesällä hautoessaan kuin maan nieleminä. Hirvet ja karhut kadottavat hahmonsa jo pienessäkin tiheikössä ja jäävät siten ihmisiltä huomaamatta. Kaikki tämä avaa kuvaajalle monia mahdollisuuksia. Tilanne tulee eteen useimmiten aivan yllättäen ja silloin täytyy olla valmiina. Kohteen löytyessä kannattaa useimmiten painottaa sen löytämisen vaikeutta kuin korostaa lajituntomerkkejä. Hyvän piilokuvan viehätys on useimmiten sen yksityiskohdissa ja varsinaisen kohteen hahmottamisen vaikeudessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Naava, luppo ja jäkälä kertovat hyvästä ilmanlaadusta, siksi ne eivät viihdy kaupunkipuiden rungoilla

Syysvaellus toi kirjosiipikäpylinnun Keski-Suomeen: yksi pariskunta ihastui Jyväskylän Kirkkopuiston jalokuusiin

Jyväskyläläinen Petri Pihko huomasi Pallastunturilla, että talvi voi sekoittaa kokeneenkin vaeltajan suunnitelmat – paluumatka autiotuvalta kävi kalliiksi

Selkärangattomat sinnittelevät talven yli alkoholin avulla – paukkupakkasilla osa kehosta voi jopa jäätyä

Jalohaikaran poseeraus yllätti kuvaajan – Jussi Murtosaaren arkisto täydentyi viime vuonna 45 000 kuvalla

Ilmassa muutoksen merkkejä – tilastot kertovat ilmaston lämpenevän ja vieläpä kiihtyvään tahtiin

Metsäkauriin kanssa kolaroidaan Keski-Suomessa jo useammin kuin hirven – Nelostie ja Ysitie pahimpia onnettomuusrysiä

Ahma on levittäytynyt koko Keski-Suomen alueelle – Kainuussa Suomen suurin näätäeläin häiriköi jo ihmisiä

Eloisat urpiaisparvet piristävät talvipäiviä, sisälle pyrkivät rotat ja vaivaishiiret sen sijaan aiheuttavat päänvaivaa

Jyrsijät pyrkivät talvella tuvan lämpöön, kaupunkiympäristöissä tavallisin kutsumaton vieras on metsähiiri

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.