Lihashuolto, hyvä kunto ja oikeanlainen ravinto ovat koiran hyvinvoinnin perusta – ylipaino rasittaa erityisesti niveliä

Eläinfysioterapeutti Emmi Aarnio-Metsäsen vastaanotolla nähtäneen syksyllä metsästyskauden päättyminen, kun omistajat tuovat lihaksensa reväyttäneitä tai venäyttäneitä koiria hoidettaviksi. Vammat ovat syntyneet metsällä, ja syynä on saattanut olla esimerkiksi liian vähäinen alkulämmittely.

– Lihasten ja kehon lämpötilaa pitäisi nostaa vähitellen, jottei tule venähdyksiä tai revähdyksiä. Metsästyskoirahan lähtee refleksinomaisesti juoksemaan täysillä saaliin perään eikä osaa miettiä aloittavansa kevyesti.

Omistajan vastuulla on lämmittelyn lisäksi suorituksen jälkeinen jäähdyttely. Sen aikana maitohappo poistuu lihaksista. Jäähdyttelyn tulee tapahtua portaittain korkeasta intensiteetistä alaspäin. Lihasten venyttelyä Aarnio-Metsänen suosittelee tunteja myöhemmin illalla.

 

Eläinfysioterapeutin mukaan metsästäjät tietävätkin usein, miten pitää huolta jahtikaveristaan, ja koiran kuntoa kehitetään tasaisesti ympäri vuoden.

Mikäli koira loukkaa itseään metsällä, vamma paljastuu yleensä vasta myöhemmin.

– Kun koira on saanut olla hetken levossa ja lähtee sen jälkeen liikkumaan, omistaja näkee mahdollisen ontumisen. Metsästyskoira menee vietin mukaan metsällä, vaikka jalka olisi kipeä, Emmi Aarnio-Metsänen Hoida Häntä -yrityksestä muistuttaa.

Hän on huomannut, että moni metsästyksen harrastaja tietää lihashuollon merkityksen ja tuo koiran tarkastukseen ennen metsästyskauden alkamista, kesken kauden ja tarpeen vaatiessa kauden jälkeen.

Jos lemmikki istahtaa kesken lenkin, ei halua nousta autoon eikä kävellä portaita, kyseessä voi olla nivelrikko tai lihasvamma.

– Koska koira liikkuu neljällä jalalla, tuki- ja liikuntaelinten vammoja on vaikea havaita. Koira on voinut peittää ontumistaan vaistonvaraisesti pidemmän aikaa, jottei se tulisi laumansa hylkäämäksi, sanoo Aarnio-Metsänen.

Koiran kipu niin nivel- ja lihasvaivoissa kuin muissakin sairauksissa käy ilmi poikkeavasta käytöksestä. Eläin on levoton, lopettaa venyttelyn, äkäilee toisille koirille tai nuolee toistuvasti tassuaan.

Tassun nuolemisessa on kyse kivun projisoimisesta: kipu ei siis ole tassussa. Toisille koirille ärhentelyllä eläin varoittaa lajitovereitaan, ettei kannata tulla lähelle.

 

Jos vaiva on kestänyt kauan, eläin alkaa kompensoida kipeän paikan rasitusta.

– Jos esimerkiksi etujalka on kipeä, koira siirtää painoaan taakse, jolloin biomekaniikka muuttuu. Siitä seuraa lihaskireyksiä vääriin paikkoihin ja mahdollisesti pitkässä juoksussa nivelrikko.

Nivelvaivoja on voinut syntyä myös tapaturman seurauksena. Ne voivat olla synnynnäisiä tai kehittyä ajan myötä koiran ikääntyessä.

Ylipaino edistää nivelrikkoa. Aina omistaja ei itse huomaa koiransa lihavuutta, ja tieto tulee yllättäen eläinlääkäriltä. Pienillä koirilla kilonkin ylipaino voi olla haitallista.

– Koiran pitää päästä liikkumaan säännöllisesti sekä lyhyessä että pidemmässä hihnassa tai mahdollisesti ilmankin hihnaa. Maastonkin tulisi vaihdella. Esimerkiksi pehmeässä ja vaihtelevassa metsämaastossa lihaksisto saa monipuolisinta treeniä. Tunnin, parin päivittäinen liikunta pitää seurakoiran kunnossa ja normaalipainoisena.

Aarnio-Metsänen muistuttaa, että pienikokoiset koirarodut tarvitsevat liikuntaa yhtä lailla kuin isot koirat.

Harraste- ja avustuskoirilla suoritusta edeltävä lämmittely ja suorituksen jälkeinen jäähdyttely on tärkeää.

 

Eläinfysioterapeutin potilaaksi tuodaan koiria muun muassa eläinlääkärin lähetteellä. Tuolloin eläimellä on diagnoosi tai eläinlääkäri ei ole löytänyt vaivan syytä.

Fysioterapeutin tehtävänä on selvittää, voisiko kivun syy olla lihaksissa.

Lisäksi asiakkaat tuovat terveitä koiria ennaltaehkäisevästi tutkimuksiin ja hierontaan.

Koiria tutkitaan osin samoilla menetelmillä kuin ihmisiä. Fysioterapeutti tarkkailee ensin, miten eläin liikkuu. Sitten hän tunnustelee nivelten liikelaajuudet ja lihakset manuaalisesti tai mobilisoi eli laajentaa nivelten liikkuvuutta ja hieroo lihaksia.

Terapiassa käytetään laseria, joka edistää aineenvaihduntaa ja solujen muodostumista. Akupunktio stimuloi hermoja. Faskia- eli lihaskalvojen käsittely on niin ikään suosittu hoitomuoto.

Vesijuoksumatolla on hyvä treenata lihaksia muun muassa leikkauksen jälkeen. Vedenkorkeuden avulla voi säädellä liikkumisen rasittavuutta.

 

Kotona tehtävät harjoitukset ovat iso osa kuntoutusta niin ihmisillä kuin koirilla.

Aarnio-Metsänen on kouluttautunut myös ihmisten fysioterapeutiksi. Nykyään hän hoitaa enimmäkseen eläimiä, ihmisiä on potilaana muutaman kerran viikossa. 60 prosenttia eläinpotilaista on koiria ja vajaa 40 prosenttia hevosia.

Kissojakin käy hoidoissa. Potilaana on ollut myös muun muassa fretti ja kana.

Aarnio-Metsänen on viehättynyt eläinfysioterapiasta, koska hoitotulokset näkyvät esimerkiksi koirilla nopeammin kuin ihmisillä. Omistajat ovat myös motivoituneempia jumppaamaan lemmikkiään kuin itseään.

– Ihminen voi ajatella itsensä jumppaamisesta, ettei ole oikeastaan kauhean kipeä ja kyllä tässä pärjää. Sen sijaan koirat eivät pysty kertomaan kivustaan, jolloin omistaja suhtautuu kuntoutukseen vakavammin ja haluaa hoitaa koiran kuntoon.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .