Lumikiepissä yöpyvä metsäkanalintu säästää energiaa – linnut sukeltavat kieppiin usein suoraan lennosta

Lyhytkestoinen stressireaktio auttaa selviämään vaikeasta tilanteesta, mutta pitkittynyt stressi on pahasta niin ihmisille kuin eläimille. Yksi vuosittain toistuva stressitekijä on talvi.

Kanalinnuille on kehittynyt mainio keino suojautua niin pakkaselta kuin pedoiltakin: ne viettävät talvella suurimman osan vuorokaudesta lumikiepissä. Kiepissä yöpyvä lintu säästää energiaa jopa 50 prosenttia verrattuna ilman kieppiä yöpyvään lintuun.

Kaikki Suomessa elävät metsäkanalinnut eli metso, teeri, riekko ja pyy käyttävät kieppiä. Kun lumi on pehmeää, linnut sukeltavat kieppiin usein suoraan lennosta.

Tuore amerikkalainen tutkimus selvitti röyhelöpyiden stressitasoja niiden jättämistä ulosteista. Pyiden stressitasot olivat korkeita silloin, kun linnut eivät päässeet kieppiin eli kun lunta oli alle 20 senttiä. Kiepin suoja oli erityisen hyvä kylminä aikoina, jolloin stressitasot eivät hyytävästä säästä huolimatta nousseet lainkaan.

Ilmaston muuttuessa lumipeitteinen aika lyhenee ja talvien epävakaisuus lisääntyy. Tämä lisää myös suojasäiden aiheuttamia hankikelejä. Hankikanto on hiihtäjälle hyvästä, mutta vaikeuttaa kieppiin menemistä ja epäilemättä nostaa kanalintujen stressitasoja.

Viherkasvien kiusaajat

Kodin viherkasveissa saattaa joskus lymytä todellisia tuholaisia, jotka voivat kurmuuttaa ravintolähdettään ankarastikin. Sisätiloissa tuholaiset saattavat lisääntyä hallitsemattomasti vapaina luontaisista vihollisistaan. Lisäksi kasvien puolustuskyky on pimeän talven aikana ja kuivan huoneilman takia heikoimmillaan.

Kasvien tarkkailu talvisaikaan on siten kannattavaa. Lähes jokaisen kodin asukkeja ovat pikkuiset harsosääsket, joiden toukat elävät ruukkukasvien mullassa. Itse kasveille näistä sääskistä ei välttämättä ole haittaa.

Sen sijaan kasvien lehdillä ja varsilla elävät kilpikirvat, ripsiäiset ja seittiä suojakseen kutovat vihannespunkit voivat olla kasveille vahingoksi. Näitä havaittuaan on syytä ryhtyä torjuntatoimiin.

Torjunnassa kannattaa pitäytyä turvallisissa ja luonnonmukaisissa menetelmissä. Ötököitä voi poistaa yksinkertaisesti pyyhkimällä kostealla rätillä. Myös kasvien uuttera sumuttelu vedellä ja suihkutus kylpyhuoneessa pitää monet tuholaiset aisoissa. Pahimmissa tapauksissa mietojen ympäristöystävällisten torjunta-aineiden ohjeiden mukainen käyttö on tarpeen.

Oleellista on aina tarkistaa kotiin tuodut uudet kasvit huolellisesti, ettei niiden mukana saa harmillisia kotieläimiä.

Karu paratiisi

Hyönteiset ja kukat yhdistetään usein toisiinsa. Onkin totta, että runsaskukkaiset kedot ja niityt ovat tärkeitä elinympäristöjä monille hyönteisille. Harrastajapuutarhuri voi edistää hyönteisten elinmahdollisuuksia valitsemalla sopivia kukkakasveja tai rakentamalla hyönteishotelleja.

Usein unohdetaan, että monet hyönteiset pesivät hiekkamaassa. Luontaisesti ne elävät harjuilla tai rannoilla, mutta niille kelpaavat yhtä lailla rata- ja tienpenkat sekä hiekkakuopat ja joutomaat.

Karuissa oloissa viihtyvät erityisesti monet pistiäiset. Jos pihallanne tai mökillänne on avointa hiekkamaata, ja hyönteisten hyvinvointi kiinnostaa, ei välttämättä kannata peittää pihaa kukkakasveilla. Paljas maa saattaa houkutella vaikkapa pahasti taantuneita kultapistiäisiä.

Kultapistiäiset ovat metallinhohtoisia jalokiviä ja elintavoiltaan loisia. Ne munivat muiden pistiäisten pesäkoloihin, joissa toukka syö isäntälajin toukat. Omalla tavallaan karuja, mutta säihkyvän kauniita otuksia.

Lähetä luontoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Atte Komonen, Jyrki Torniainen, Marko Haapakoski ja Minna-Maarit Kytöviita sekä luontokuvaaja Jussi Murtosaari.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .