Luonnonkivet kohentavat lohenpoikasten hyvinvointia istutusaltaissa, mutta tutkijat eivät täysin tiedä, mistä se johtuu: "Puhutaan merkittävästä parannuksesta"

Kalanviljelylaitoksilla on tärkeä rooli paitsi ruuantuotannossa myös heikentyneiden ja uhanalaisten lohikalakantojen elvyttämisessä. Ilman viljelyä etenkin meritaimenelle ja merilohelle voisi käydä kehnosti.

Kasvatuslaitoksissa kalat elävät tiiviisti, minkä vuoksi ne ovat alttiina erilaisille taudeille. Tavallisimpia ovat erilaiset loistartunnat ja bakteeri-infektiot, joita joudutaan torjumaan ja lääkitsemään muun muassa antibiooteilla.

Alan tutkijat, viranomaiset ja kalankasvattajat haluavat tämän vuoksi löytää ekologisempia keinoja, joilla voitaisiin lisätä kalanpoikasten hyvinvointia. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että niin sanotulla virikekasvatuksella on myönteinen vaikutus kalanpoikasten hyvinvointiin.

– Luonnonvarakeskuksen Luonnossa menestyvät istukkaat -hankkeessa on kehitetty jo vuosia erilaisia menetelmiä, joilla laitosviljelyn varassa olleita uhanalaisia kalalajeja voitaisiin tuottaa paremmin luonnossa menestyviksi, kertoo yliopistonlehtori Anssi Karvonen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

– Koeviljelmillä oli tullut havaintoja siitä, että virikekasvatus vähentäisi kalatauteja. Me toimme tutkimusryhmämme osaamisen osaksi tätä tutkimusta nelisen vuotta sitten.

Virikekasvatuksessa pyritään jäljittelemään luonnonolosuhteita, jotta istutuspoikaset olisivat tottuneempia tulevaan ympäristöönsä. Altaissa voidaan esimerkiksi vaihdella veden virtausnopeutta ja -suuntaa.

Altaisiin voidaan myös sijoittaa kalanpoikasille suojapaikkoja, kuten erilaisia suojakatoksia ja varjostimia.

Kasvatusaltaisiin on kokeiltu lisätä myös luonnonkiviä. Kivien käyttö näyttää parantavan kalojen hyvinvointia. Anssi Karvosen mukaan luonnonkivien myönteiset vaikutukset ovat kahdensuuntaisia.

– Kivien käyttäminen on loogista, koska lohikalojen poikaset elävät tyypillisesti ympäristöissä, joissa on kivipohja. Kalanpoikaset oppivat hyödyntämään kiviä suojapaikkoina tulevia luonnonvesien saalistajia vastaan. Mutta kivillä näyttäisi olevan myönteinen vaikutus myös kalojen terveyteen.

Karvosen mukaan lisätutkimusta tarvitaan selvittämään, mihin kivien hyöty perustuu.

– Vielä ei tiedetä varmasti, lisäävätkö kivet kalanpoikasten yleistä kuntoa ja vastustuskykyä vai onko tällaisissa altaissa jotain, joka estää tautien syntymisen. Tätä selvittää parhaillaan tutkimusryhmässäni aiheesta väitöskirjaa tekevä Ville Räihä.

Tutkijoita kiinnostaa myös se, minkä kokoisia kivien pitäisi olla ja toisaalta minkä verran niitä pitäisi olla kasvatusaltaissa, jotta lopputulos olisi kalojen kannalta kaikkein edullisin.

– Tutkimusta tehdään pääasiassa Luken tutkimuslaitoksella Paltamossa, koska siellä on hyvät fasiliteetit ja pitkä kokemus erilaisista koeasetelmista, Karvonen sanoo.

 

Viljeltyjen kalanpoikasten hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten lämpötila ja ravinto. Anssi Karvosen mukaan siksi on vaikea arvioida, mikä on virikekasvatuksen ja kivien lisäämisen osuus.

– Puhutaan silti merkittävästä parannuksesta ja parhaimmillaan jopa useamman kymmenen prosentin eroista kuolleisuusluvuissa.

Uusien kalanviljelytapojen kehittäminen on tärkeää. Jos kalojen hyvinvointia voidaan tukea ekologisemmin keinoin, voidaan vaikuttaa antibioottiresistenssin syntymiseen, mikä on maailmanlaajuinen ongelma.

Lääkkeiden vähentäminen voi tuoda myös kustannussäästöjä kalanviljelylaitoksille.

– Meillä seurataan tarkasti antibioottien määrää, eikä esimerkiksi ravinnoksi käytettävissä kaloissa ole antibioottijäämiä. Mutta Suomi ei ole mitenkään irrallaan muusta maailmasta, ja bakteerien kasvava antibioottiresistenssi pitää ottaa vakavasti myös täällä, Karvonen korostaa.

Virikekasvatetut kalat osaavat välttää kalastajaa

Kalojen virikekasvatuksen vaikutuksia tutkitaan monelta kantilta. Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on jo selvinnyt, että tavanomaisesti viljeltyjen ja virikekasvatettujen taimenten käyttäytymisessä on eroja. Ne liittyvät kalojen aktiivisuuteen ja sitä kautta alttiuteen joutua kalastajan saaliiksi.

– Tutkimuksessa taimenet olivat sitä alttiimpia kalastukselle, mitä aktiivisemmin ne tutkivat ympäristöään. Tavanomaisessa kasvatus­ympäristössä kasvaneet taimenet olivat koetilanteessa virikekasvatettuja rohkeampia tutustumaan uuteen ympäristöön, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Laura Härkönen.

Virikekasvatetut kalat rohkaistuivat muutaman koepäivän jälkeen etsimään ruokaa tehokkaammin ja ne pystyivät hyödyntämään virtavesiuomissa tarjolla ollutta luonnonravintoa ja niiden kunto parani kokeen aikana. Tavallisesti kasvatetuilla taimenilla kunto puolestaan heikkeni kokeen aikana.

Virike-elementtien lisääminen kasvatuslaitoksiin parantaa luontoon istutettavien kalojen selviytymistä, koska kalat oppivat etsimään ravintoa. Kalastajille huonompi uutinen on se, että ”viriketaimenet” osaavat vältellä kalastajaa paremmin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .