Luonnossa: Villisian voi tavata myös Keski-Suomessa

Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen villisikakannan kooksi 3 155 yksilöä. Villisika on tullut Suomeen kaakosta, ja Kaakkois-Suomessa onkin Suomen tihein villisikakanta.

Laji lisääntyy erittäin nopeasti, emakot synnyttävät keväisin jopa kymmenen raidallisen porsaan pahnueita.

Ruotsissa onkin havaittu sikäläisen villisikakannan tuplaantuneen joka kolmas vuosi metsästyksestä huolimatta.

Villisika vaeltaa päivässä helposti jopa 20 kilometrin mittaisia taipaleita. Villisan levittäytymistä uusille alueille edesauttaa kuitenkin eniten sen kaikkiruokaisuus. Villisialle kelpaavat niin kasvinosat kuin hyönteiset, jopa haaskat. Kun talvet ovat leutoja ja maa ei roudi, villisika pystyy tonkimaan maasta ruokaa kärsän kärsimättä.

Ainoastaan kylmät ja lumiset talvet hidastavat uusien alueiden valtaamista. Villisian voi tavata myös Keski-Suomessa, mutta täällä talvet ovat vielä liian lumisia ja kylmiä pysyvän villisikakannan muodostumiseksi.

Kimalaispesän

kuokkavieraat

Luonnossa on mitä moninaisimpia kiusantekijöitä. Kirjoitin aiemmin tällä palstalla kimalaisten kevättouhuista. Yhdyskunnan onni saattaa kuitenkin joutua koetukselle.

Mehiläishaukka voi ahmia kimalaisen maapesästä toukat ja kotelot. Pesiä uhkaavat myös monet nisäkkäät karhusta kontiaiseen.

Perhosiin kuuluvan pesäkoisan toukat saattavat ensin tyhjentää mesivarastot ja lopulta jopa napostella kimalaisen jälkikasvun. Myös loiskärpäset ja -pistiäiset vaanivat kimalaisia. Loistoukat syövät aikuisia tai nuoruusvaiheita elävältä.

Mutta onko suku pahin? Viidennes Suomen kimalaislajeista on näet loiskimalaisia. Loiskimalaiset eivät rakenna omaa pesäänsä, vaan valtaavat muiden kimalaisten yhdyskunnat. Jos loiskimalainen selviää hengissä isäntäkimalaisten hyökkäyksiltä, se tappaa lopulta isäntälajin kuningattaren ja pesän jälkikasvun. Isäntätyöläiset se valjastaa hoitamaan omaa pesyettään. Useimmilla loiskimalaisilla on tietty suosikki-isäntänsä.

Lähetä luontoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Atte Komonen, Jyrki Torniainen, Marko Haapakoski ja Minna-Maarit Kytöviita sekä luontokuvaaja Jussi Murtosaari.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .