Luontokuvaaja ikuisti Ähtärin pandat – Lumi ja Pyry suhtautuvat ihailijoihinsa viileän tyylikkäästi

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Panda painaa parhaimmillaan jopa sata kiloa ja sen ruumiin pituus on 120-190 senttiä. Näillä mitoilla se on aika lähellä suomalaisen naaraskarhun mittoja. Luonnossa pandat asuvat enää muutamalla Kiinan syrjäisellä vuoristoalueella ja niitä arvioidaan olevan vapaana alle 2000 yksilöä. Tarhaus onkin yksi varokeino säilyttää aiemmin erittäin uhanalaisena pidetyn lajin kanta. Tarhoista pandoja löytyy yli 400. Kiinan ulkopuolella niitä on tiettävästi 48. Nämä ovat edelleen Kiinan omaisuutta ja niistä maksetaan myös vuokraa. Vuokratuloja käytetään lajin suojeluun ja tutkimukseen.

Pandan ravinto, bambu, ei ole erityisen ravinnepitoista ja siksi sitä on syötävä sitäkin runsaammin ja useammin. Suurin osa pandojen päivästä kuluukin syömiseen ja nukkumiseen. Tarhaoloissa aikaa ei kulu ravinnon etsimiseen, joten välillä ehtii hieman telmiäkin. Ähtärin pariskunta on toistaiseksi nuori eikä lisäänny vielä hetkeen. Luonnossa pandat saavuttavat sukukypsyyden vasta 5-6 vuoden iässä. Naaras saa kerrallaan yleensä vain yhden pennun, jota hoitaa seuraavat pari vuotta. Lajin keski-ikä on noin 20 vuotta, joten yksi naaras saa elämänsä aikana 5-8 pentua. Tarhaoloissa pandat elävät hieman pidempään. Vanhin tunnettu panda eli 38-vuotiaaksi.

Ähtärin pandat on nimetty Pyryksi ja Lumeksi. Kiinassa niiden elinpaikalla on neljä vuodenaikaa kuten meilläkin. Pandat ovat paksuturkkisia ja kestävät vaivatta pikkupakkasia. Ne eivät edes nuku talviunta kuten meikäläiset karhut. Pariskunnan asuntona on upouusi ja aivan niitä varten rakennettu pandatalo. Molemmilla on oma aitaus, mutta ne pääsevät näkemään ja tutustumaan toisiinsa verkkoaidan läpi. Naaraan kiima on lyhyt, alle kaksi vuorokautta, ja ajoittuu kevääseen. Tänä aikana pandat tekevät läheisempää tuttavuutta. Luonnossa niiden reviirit ovat isoja mutta voivat mennä osin lomittain, joten kovin vihamielisesti ne eivät tosilleen yleensä esiinny.

Pyry ja Lumi suhtautuvat ihailijoihinsa viileän tyylikkäästi. Valtaosan ajasta vie bambun syönti, joka hoidetaan rennosti puoli-istuvassa asennossa. Pienten päiväunien jälkeen olo on jo riehakas ja pihatarhassa maistuvat kuperkeikat lumessa. Toisinaan Pyry innostui Lumen nähdessään ja päästeli hieman lampaan määkimistä muistuttavaa ääntäkin. Pariin kertaan nuoripari tuijotteli toisiaan aidan läpi. Muutaman minuutin telmimisen ja kiipeilyn jälkeen oli vatsassa taas tilaa uudelle bambulastille, joten ei kun sisälle ja syömään. Ähtärissä kuvaaminen onnistuu mainiosti, jopa siististi sisätiloissa.

Panda on elävänäkin nähtynä yhtä huomiota herättävä kuin kuvissakin. Ei ihme, että Maailman Luonnonsäätiö on valinnut lajin omaksi tunnuksekseen. Laji lieneekin yksi maailman tunnetuimmista ja tunnistetuimmista lajeista.

Sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta http://www.ksml.fi/aiheet/Luonto_kuvaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .