Luontokuvaaja neuvoo: Kuuta kannattaa kuvata pari päivää ennen tai jälkeen täysikuun

Muotokuva kuusta kannattaa ottaa päivää paria ennen tai jälkeen täysikuun.

Täyden kuun aikaan aurinko paistaa kohtisuoraan kuuta kohden ja tällainen valaistus on omiaan latistamaan kuvaa, kun kaikki pintakuviot tahtovat hävitä. Hieman sivusta tuleva valo on paremmin muotoilevaa ja kuun pinta ei todellakaan ole sileä. Isompia ja pienempiä kraattereita löytyy lähes kaikkialta.

Kuun kuvaamiseen voi huoletta käyttää kaluston pisimpiä putkia. Jalusta on hyvä ottaa avuksi, jotta kuvat eivät tärähdä. Suljinajaksi kannattaa myös valita melko nopea aika, sillä kuu (myös tähdet) liikkuu taivaalla täyden kierroksen vuorokauden aikana eli 15 astetta tunnissa.

Kuvien terävyys vaihtelee hieman myös ilmakehän epäpuhtauksista riippuen. Onneksi meillä Suomessa on maailman puhtainta ilmaa.

 

Hyvällä onnella kuutamoyönä pääsee näkemään myös revontulia. Niiden ja kuun saaminen samaan kuvaan on mahdollista, mutta silloin kuu palaa auttamatta puhki eli jää kuvissa täysin valkoiseksi. Kirkkaatkaan revontulet eivät pysty kilpailemaan valoisuudessa auringonvalossa kylpevälle kuulle.

Suuntaamalla kameran kuun valaisemaan maisemaan myötävaloon on lopputulos usein parempi. Lumisesta maastosta on mahdollista saada sävyjä esiin ihan mukavasti, jopa joitakin yksityiskohtia.

Kannattaa kokeilla useita, hieman erilaisia valotuksia, joista voi sitten kotikoneella valita parhaan. Kameran takanäytön kuvaa ei kannata uskoa, sillä pimeässä se toistaa kuvat huiman kirkkaina. Histogrammi on aina paljon luotettavampi valotuksen tarkastelun väline, eikä se valehtele pimeässäkään.

Kuvaajan on hyvä pitää mielessä yksinkertainen nyrkkisääntö, jolla voidaan varmistaa halutunlainen valotus.

Lähtökohdaksi otetaan luku 500, joka jaetaan käytettävän objektiivin polttovälillä (muista huomioida mahdollinen kroppikerroin). Laskun lopputulos antaa pisimmän mahdollisen sekuntimäärän, jota voidaan käyttää, mikäli taivaan tähdet halutaan pitää pistemäisinä lyhyiden viirujen sijaan. Jos siis käytössä on vaikkapa 50-millinen normaaliobjektiivi, on pisin mahdollinen suljinaika kymmenen sekuntia.

 

Innokkaana eläinkuvaajana olen pyrkinyt saamaan kuukuviin myös eläimiä. Ei ihan helppoa touhua ja onnistuu vain satunnaisesti.

Yksi mukavimmista onnistumisista sattui viime talvena Muuramessa, jossa onnistuin ikuistamaan hiiripöllön taustaksi lähes täyden kuun. Aivan helpolla tämäkään otos ei syntynyt, vaan vaati pientä kiipeilyä. Onneksi tarjolla oli tällä kertaa asialliset tikapuut.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .