Luontokuvaajan vuoden 2016 parhaat: Sammakonpoikanen ja karpalo

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari valikoi viime vuoden kuvistaan parhaimmistoa. Katso tästä parhaat hyönteis- ja matelijakuvat.

Suomen matelijalajisto on kasvanut viime vuosina melkoisesti. Vihersammakoiden lisäksi Turun seudulta on löydetty hietasisiliskoja. Laji poistui maamme lajistosta sotien jälkeisten alueluovutusten takia. Nyt sitä tavataan todistettavasti ainakin Lounais-Suomessa. Olin toukokuun alussa etsimässä lajia parin ystävällisen kollegan opastuksella. Parissa tunnissa löysimme muutamia yksilöitä ja joitakin kuviakin jäi muistikuvien tueksi. Hietasisilisko on selvästi tavallista sisiliskoa suurempi ja rotevampi. Naaraat ovat ruskeita, mutta koiraat komean vihreitä. Miellyttävä ja muistorikas ensikohtaaminen.

Kesän ehkä itselleni mieluisin hyönteiskuva on otettu kesäkuun 13. päivä Korpilahdella. Rämekylmäperhosia näkee lennossa vain parillisina vuosina, sillä niiden kehitys on kaksivuotinen. Olen kuvannut lajia jo parikymmentä vuotta ja joitakin lentokuviakin on vuosien saatossa muistikorteille tallentunut. Nyt päätin yrittää maisemallista lentokuvaa 20-millisellä laajakulmalla. Puolen päivän rypeminen suolla kannatti, sillä lopputulos vastaa  sitä mitä lähdin hakemaankin. Kuvassa hyväkuntoinen naaras lentää kotisuollaan.

Elokuun puolivälissä olin Jämsässä etsimässä isoukonkorentoja. Päivä oli lämmin ja korennot turhan vilkkaita, kuvat jäivät vähiin. Suolammen rahkasammalmatolla eteen tuli kuitenkin yksi kesän riemastuttavimmista otuksista. Pikkuruinen sammakonpoikanen oli juuri noussut vedestä ja aloitteli taivaltaan maalla. Sammakko oli suorastaan huvittavan pieni, mutta sen näyttäminen kuvassa tuotti ongelmia. Lopulta keksin rajata yhden otoksista siten, että terävyysalueelle osuu myös raaka karpalo, johon sammakkoa voi verrata – se on jopa hieman marjaa pienempi.

Loppukesän lintukuvausreissulta tallentui muistikortille itseäni erityisesti lämmittävä perhoskuva. Sopivalla taustatarinalla kuva voi avautua muillekin. Suomessa kesäpolvena kuoriutuneet amiraalit eivät kestä Pohjolan talvea, joten ne muuttavat viileiden pohjoisen puoleisten syystuulien siivittäminä Alppien eteläpuolelle talven viettoon. Ne siis käyttäytyvät aivan muuttolintujen tapaan. Kuva on otettu Utön saarella, joka on Suomen eteläisin asuttu piste, kaukana Itämeren kainalossa. Siinä amiraali tankkaa viimeiset mehut käyneistä pihlajanmarjoista ennen lopullista meren ylitystä ja pitkää muuttomatkaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Karhunpennun selfie tallentui kameraan – katso luontokuvaajan ikimuistoiset otokset vuodelta 2016