Maailmanpuu hallitsee maisemaa satojen vuosien ajan

Kalevala tuntee ison tammen maailmanpuuna. Se onkin oman jyhkeytensä ja uljautensa lisäksi tärkeä monelle eläin- ja kasvilajille. Monisatavuotinen tammi hallitsee maisemaa sukupolvien ajan. Osa puista on peltojen ympäröimiä erakoita, koska talonpojat eivät ole uskaltaneet kajota kruununpuihin. Tammi kukkii kevätkesällä vaatimattomin, pienin kukin. Hedekukat riippuvat pitkinä rykelminä, kun taas emikukat ovat hyvin pieniä ja yksittäisiä. Puu kantaa kuitenkin paljon näyttävämpää hedelmää jo samana vuonna.

Tammenterhot ovat monien eläinten herkkua. Joskus niitä on syötetty sioille, eikä niitä vieläkään saa kerätä kaupallisiin tarkoituksiin jokamiehenoikeuden varjolla. Linnuista erityisesti närhet ovat persoja tammenterhoille. Syksyllä ne varastoivat terhoja viikkokaupalla talven varalle. Nisäkkäistä orava on terhojen suurkuluttaja. Tammi leviää melko hyvin näiden eläinten levittämistä siemenistä. Kasvupaikaksi sopii lähes millainen maaperä tahansa, kunhan siinä ei seiso vesi. Karut kalliot ja savijankotkin kelpaavat tammelle. Puun suurimmat luontaiset uhat ovat metsien kuusettuminen ja keväthallat sekä tietenkin ihminen. Pieniä puita verottavat varsinkin rusakot ja myyrät.

Luontokuvaajalle tammi on aina mukava tuttavuus. Tammen karu komeus pääsee parhaiten esiin yksittäisten ja avoimella paikalla kasvavien puiden kohdalla. Tammimetsiköt saavat syksyllä keltaisen värin ja ovat mukavan harvoja. Tammen syksyinen seuralainen on myös maailman kallein ruokasieni tryffeli eli multasieni. Siitä on joitakin havaintoja myös Suomesta. Keväällä puun omat kukat eivät säväytä, mutta tammen lähellä viihtyvät monet näyttävät kevätkukat kuten kiurunkannus, keltavuokko ja isokäenrieska. Tammi saa täysimittaiset lehdet melko myöhään keväällä, saaristossa usein vasta kesäkuussa. Tammella elää myös näyttävä joukko erilaisia hyönteisiä. Lahoavat tammet ovat elinehto monille harvinaisille kovakuoriaisille. Perhosista löytyy kymmeniä lajeja, joiden toukat syövät tammenlehtiä. Joukon ehkä näyttävin on päiväperhosiin kuuluva tamminopsasiipi. Laji voi olla melko runsaslukuinenkin, mutta ei juurikaan malta lentää kuin puiden latvojen tasolla. Tammi on suuri rikkaus Suomen luonnolle ja sen tulevaisuus näyttää hyvältä lämpenevän ilmaston myötä.

Sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta: www.ksml.fi/teemat/era-ja-luonto

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .