Maakotka

Maakotka on maamme suurimpia lintuja. Yleensä sen siipiväli on yli kaksi metriä. Valitettavan harvoin tätä upeaa petolintua pääsee näkemään kovinkaan läheltä, sillä se on hyvin arka. Varovaisuuteen on syytäkin, sillä yhä vuosittain Suomessa tuhotaan pesiä ja tapetaan aikuisia rauhoituksesta huolimatta.

Maakotka on Keski-Suomessa pesimäalueensa etelärajalla. Aivan maakunnan laidoilta tunnetaan muutamia pesäpaikkoja. Pesäpaikka on Keski-Suomessa suuren puun latvuksessa. Ravinto koostuu suurehkoista eläimistä kuten jäniksistä. Etenkin talvella haaskat ovat tärkeitä ravinnon lähteitä.

Vanhat pesivät linnut pysyvät reviirillään läpi vuoden. Kierteleviä ja osin muuttavia lintuja voi tavata muuallakin. Loka-joulukuussa lähinnä nuoret linnut siirtyvät etelämmäksi ja palaavat takaisin maalis-huhtikuussa.

Maakotka on pitkäikäinen lintu, joka saavuttaa sukukypsyyden vasta noin viisivuotiaana. Aiempi ”virallinen” nimi oli kotka. Paikallisia rinnakkaisnimiä ovat mm. kokko, maakokko ja isokokko.



- Ruumiin pituus 70 cm, siipiväli yli 2 m.

- Pesä puun latvassa tai kalliojyrkänteellä.

- Paikka- ja osin muuttolintu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Miksi pohjantikka tekee havupuihin pieniä reikiä? Miksi lumettomassa metsässä on talvellakin vihreää? Asiantuntijat vastaavat

Lauri Ijäs tuntee Petäjäveden Urrian kolmion eläinlajit, mutta tänä talvena riistajälkien laskentaa Keski-Suomessa kiusaa lumipula

Luontokuvaaja otti kesästä kaiken irti: Suomen suurin ja komein vesiperhonen, jatulisirvikäs, suostui pitkän odotuksen jälkeen Jussi Murtosaaren kuvattavaksi

Lukija ihmetteli kummallista kuhinaa kukkaruukussa vehkapalmun juurella – Jyväskylän yliopiston tutkijatkin ihmettelivät pulleita pötkäleitä

Tero Linjama on äänittänyt lähes kaikkien Suomessa pesivien lintujen laulua – kiinnostusta tallenteisiin on Yhdyvalloissa asti

Sinitiainen oli vielä 1800-luvulla harvinainen näky, mutta nyt se on lintulautojen vakiovieras

Viime syksyn tikkavaellus toi Keski-Suomeen tuhansia nokankoputtajia idän ja kaakon suunnalta

Luontokuvaaja ikuisti karhujen köyrinnän juuri oikeaan aikaan Suomussalmella – homma alkoi kääntyä nautinnosta nääntymyksen puolelle

Naava, luppo ja jäkälä kertovat hyvästä ilmanlaadusta, siksi ne eivät viihdy kaupunkipuiden rungoilla

Syysvaellus toi kirjosiipikäpylinnun Keski-Suomeen: yksi pariskunta ihastui Jyväskylän Kirkkopuiston jalokuusiin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.