Massiivisia majavapatoja joudutaan purkamaan jopa kaivinkonein – Petäjävedellä padot uhkasivat loma-asuntoja

Majava tunnetaan taitavana ja tehokkaana rakentajana, jonka pesät voivat olla melkoisia rakennelmia. Suomen suurin jyrsijä hyödyntää pesän rakentamisessa oksia, risuja, jätepuuta ja kaatamiensa lehtipuiden runkoja.

Majava rakentaa pesänsä osittain veden alle, koska siten pesä on riittävän turvallinen myös poikasille. Varmistaakseen riittävän vedenkorkeuden majava rakentaa patoja järvistä laskeviin puroihin ja ojiin.

Osa padoista ei liity suoraan pesään vaan padot voivat helpottaa ravinnonhakua, kun majava saa uitettua helpommin ruokaa pesän lähelle.

Majavien rakennelmista voi olla hyötyä myös vesi- ja kanalinnuille, koska patojen aiheuttamissa kosteikoissa viihtyvät myös ravintohyönteiset.

Toisaalta rakennelmista voi olla isoakin haittaa ihmisille, jos pato saa veden nousemaan talojen tai mökkien perustuksiin. Taloudellisia vahinkoja voi tulla myös metsän- ja maanomistajille, jos puiden juuret tai peltoalat ovat pitkään alttiina vedelle. Joskus majavat kaatavat puita sähkölinjojen päälle.

Petäjäveden Metsäkulman alueella asuva Esa Särkkä teki ensimmäiset majavahavainnot kymmenisen vuotta sitten oman kylän alueella. Padoista on ollut havaintoja eri puolilla kylää, mutta tänä vuonna majava teki poikkeuksellisesti padon ihan kotipaikan lähelle puroon, joka virtaa Maakeskisestä Petäjäveden Karikkoselälle.

– Padon leveys oli reilut kaksi metriä ja korkeutta sillä oli noin metrin verran. Majava kävi korottamassa patoa vähitellen, Särkkä kertoo.

Naapurimajava teki puroon ensimmäisenä hiekka- ja mutavallin, jonka päälle se kasasi oksia ja risuja. Yhtään puunrunkoa sen ei tarvinnut ryhtyä kaatamaan, sillä puron vieressä oli harvennushakkuiden jäljiltä riittävästi hakkuutähteitä.

Majavan rakennelman seurauksena veden pinta nousi lähes metrin ja uhkasi naapurissa olevia mökkejä. Siksi pato purettiin.

– Omasta puolestani pato olisi saanut olla paikallaan, mutta ymmärrän hyvin mökkiläisten huolen, Särkkä toteaa.

Hän lisää, että yhtenä vaihtoehtona mietittiin putkien vetämistä padon läpi, jolloin vesi olisi ohjautunut niiden kautta.

– Tätäkin on yritetty naapurijärvillä, mutta majavaa ei narrata putkilla. Se osaa tukkia putkien suut.

Keski-Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursula toteaa, että pesään liittyvän padon hävittämiseen voi saada Suomen riistakeskukselta poikkeusluvan, jos uhkana on esimerkiksi tien katkeaminen tai metsävauriot.

– Asuttuun pesään liittyvän padon saa purkaa ilman lupaa 15.6.–15.10. välisenä aikana, mutta tähän tarvitaan silti aina maanomistajan lupa.

– Jos pato ei liity asuttuun pesään vaan se on tehty ravinnonhakua helpottamaan, padon saa purkaa muinakin aikoina.

Suomen suurimmat majavakannat keskittyvät Etelä- ja Pohjois-Savoon sekä Pohjois-Karjalaan. Keski-Suomi ei ole ollut tyypillisesti kovin vahvaa majava-aluetta, mutta täälläkin majavien määrä on kasvusuunnassa. Maakunnassa tavataan pelkästään kanadanmajavaa.

Keski-Suomessa majavia asuu etenkin Päijänteen itäpuolella, kuten Joutsassa, Luhangassa, Jämsässä ja Keuruulla. Esimerkiksi vuonna 2017 metsästysseurat ilmoittivat Keski-Suomessa olevan 84 pesää.

Petäjäveden Erämiesten puheenjohtaja Mikko Jutila mainitsee, että Petäjävedellä majavien määrä on hienoisessa kasvussa. Metsäkulman lisäksi majavia tavataan ainakin Töysänperällä ja Urrianperällä.

Olli Kursulan mukaan majavia metsästetään maakunnan alueella vain muutamia kymmeniä vuosittain. Majavan metsästysaika alkaa 20. elokuuta ja kestää 30. huhtikuuta saakka. Metsästysaika on pitkä, koska metsästys on ensisijainen keino vähentää majavan aiheuttamia vahinkoja.

– Tärkeintä vahinkojen ennaltaehkäisyssä on tarkkailla kesäaikana majavakannassa tapahtuvia muutoksia ja mitoittaa metsästys siten, että mittavilta vahingoilta vältytään. Pyyntivälineenä käytetään kivääriä, haulikkoa, metsästysjousta ja heti tappavia rautoja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .