Menestyjä Karjalan kannakselta

Rusakko on melko uusi nisäkäs Suomen lajistossa. Sen kotiutuminen meille alkoi Karjalan kannaksen kautta 1800-luvun lopussa.

Laji runsastui nopeasti ja levisi 1930-luvulle päästäessä lähes koko maahan. Rusakko taantui huomattavasti kylminä 1940-luvun talvina. Uusi nousu alkoi viime vuosituhannen lopulla, ja nykyään rusakko on melko tavallinen ainakin Oulun korkeudelle saakka.

Rusakko on metsäjänistä suurempi ja syrjäyttää pienempänsä ainakin osittain lajien yhteisillä elinalueilla. Sitä on kutsuttu myös peltojänikseksi. Tämä kertoo oivallisesti lajin elinympäristöstä. Viljelysten lisäksi rusakko viihtyy hyvin jopa kaupungeissa, joissa on sopivan isoja puistoalueita. Metsäjänis elää mieluiten metsissä.

Lajit ovat melko samannäköisiä ja voivat myös risteytyä keskenään. Itä-Suomessa on asiaa tutkittu, ja yli kymmenen prosenttia jäniksistä oli risteymiä. Rusakon erottaa metsäjäniksestä pidemmistä korvista ja hännästä, joka on päältä osin musta. Talvella metsäjänis on valkoinen, mutta rusakko selvästi ruskeanharmaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .