Merilohikanta on vahvistumassa Itämerellä

Saaristomeren kuha harvinaistumassa.

Maailman luonnonsäätiö (WWF) on julkaissut vuotuisen kalakanta-arvionsa.

Sisävesistä ja Suomenlahdelta pyydetyn kuhan suositus pysyi vihreänä. Sen sijaan Saaristomereltä ja Selkämereltä pyydetty kuha putosi Kalaoppaan keltaiselle listalle eli kuhakanta on merillä heikentynyt.

– Erityisesti Saaristomerellä tehokas verkkopyynti tiheäsilmäisillä verkoilla on johtanut kuhan sukukypsyyskoon pienentymiseen, joka voi jopa palautumattomasti heikentää alueen kuhakannan tilaa, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

–Tällä hetkellä kuha on Suomessa elinvoimainen laji, mutta se on myös voimakkaasti kalastettu. Sisävesilläkin tilanne vaihtelee järvikohtaisesti.

Merilohikanta vahvistuu

Pohjanlahdelta pyydetty Itämeren lohi on noussut WWF:n Kalaoppaan punaiselta listalta keltaiselle. WWF ei kuitenkaan julista villiä lohta pelastetuksi, sillä haasteita riittää yhä.

Keltainen merkintä koskee Pohjanlahdelta rysällä pyydettyä villiä lohta. Valtaosa Suomessa myytävästä Itämeren lohesta on pyydetty rysillä Pohjanlahden rannikolta.

Itämeren pääaltaalta ja Suomenlahdelta pyydetty villi lohi pysyy edelleen Kalaoppaan punaisella listalla. Suosituksissa tapahtuneeseen muutokseen vaikutti moni tekijä.

– Pohjanlahdella tapahtuva kaupallinen kalastus on tällä hetkellä tasolla, joka ei näyttäisi uhkaavan lohikantojen elpymistä. Taustalla on iso muutos asenteissa. Lohikantojen tilaan liittyvät ongelmat on tiedostettu ja niitä on lähdetty korjaamaan esimerkiksi kiintiöitä pienentämällä. Suomella ja Ruotsilla on myös lohelle kansalliset hoitosuunnitelmat, mikä osaltaan vaikutti arvioinnin lopputulokseen, Matti Ovaska kommentoi.

Ovaska toppuuttelee kuitenkin liiallista intoa, sillä lohikantojen tilaan liittyy yhä ongelmia. Vaikka suunta on positiivinen, tällä hetkellä ainoastaan pari lohikantaa on suurella todennäköisyydellä saavuttanut turvallisen tason.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Luontokuvaaja pääsi pitkän talven jälkeen ulkotöihin: Jussi Murtosaaren tikkasavotassa yhteisymmärrys kuvauskohteiden kanssa syntyi varsin helposti

Lumihiutaleet näyttävät samanlaisilta, vaikka niissä on pieniä eroja – vain laboratoriossa on onnistuttu luomaan identtisiä hiutaleita

Miksi pohjantikka tekee havupuihin pieniä reikiä? Miksi lumettomassa metsässä on talvellakin vihreää? Asiantuntijat vastaavat

Lauri Ijäs tuntee Petäjäveden Urrian kolmion eläinlajit, mutta tänä talvena riistajälkien laskentaa Keski-Suomessa kiusaa lumipula

Luontokuvaaja otti kesästä kaiken irti: Suomen suurin ja komein vesiperhonen, jatulisirvikäs, suostui pitkän odotuksen jälkeen Jussi Murtosaaren kuvattavaksi

Lukija ihmetteli kummallista kuhinaa kukkaruukussa vehkapalmun juurella – Jyväskylän yliopiston tutkijatkin ihmettelivät pulleita pötkäleitä

Tero Linjama on äänittänyt lähes kaikkien Suomessa pesivien lintujen laulua – kiinnostusta tallenteisiin on Yhdyvalloissa asti

Sinitiainen oli vielä 1800-luvulla harvinainen näky, mutta nyt se on lintulautojen vakiovieras

Viime syksyn tikkavaellus toi Keski-Suomeen tuhansia nokankoputtajia idän ja kaakon suunnalta

Luontokuvaaja ikuisti karhujen köyrinnän juuri oikeaan aikaan Suomussalmella – homma alkoi kääntyä nautinnosta nääntymyksen puolelle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.