Metsäkirvinen

Metsäkirvinen on Keski-Suomen runsaslukuisimpia lintuja, mutta vaatimattoman näköisenä monille tuntematon. Se pesii valoisissa metsissä. Helpoimmin lajin havaitsee laulusta ja laululennosta, pesimäaikaan emojen varoittelusta. Ulkonäöltään hyvin samanlainen on niittykirvinen, joka pesii täällä harvalukuisena rantaniityillä ja soilla. Parhaiten lajit erottaa äänestä. Muuttoaikaan niittykirvisiäkin tavataan hyvin runsaasti.

Ravinnokseen molemmat käyttävät hyönteisiä ja hämähäkkejä, niittykirvinen myös matoja. Niittykirvinen saapuu keväällä heti huhtikuun alussa ja metsäkirviset seuraavat perässä parin viikon viiveellä. Metsäkirvisen saapumisennätys on 15.4., niittykirvisen ennätys 25.3.

Pesueita molemmat tekevät yhden vuodessa. Syysmuutto alkaa osin jo elokuun lopulla ja pääosa metsäkirvisistä jättää Suomen syyskuussa, niittykirviset hieman myöhemmin. Metsäkirviset ovat talven trooppisessa Afrikassa, niittykirviset Välimeren ympäristössä.

Metsäkirvisen rinnakkaisnimiä ovat mm. ippulintu, mettäleivonen, kivenvika. Niittykirvistä on kutsuttu myös luhtalinnuksi, heinäkirviseksi ja ipilinnuksi.



- Ruumiin pituus 14 - 16 cm

- Laulaa lennossa

- Heinistä ja sammalista tehty pesä varvikon kätkössä

- Keski-Suomen yleisimpiä lintuja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.