Mistä kangasperhosen tunnistaa? Miksi lintuja rengastetaan? Asiantuntijat vastaavat

Kangasperhonen on pieni, mutta korea siivekäs. Se on usein ensimmäinen keväällä kuoriutuva päiväperhonen ja ehtii lentoon pian aikuistalvehtijoiden perässä.

Tänä vuonna ensimmäiset yksilöt lähtivät lentoon heti pääsiäisen jälkeen. Kiivain lento osuu Keski-Suomessa normaalisti toukokuuhun, ja osa yksilöistä sinnittelee aina kesäkuulle asti.

Lajin nimi viittaa perhosen elinympäristöön eli kangasmetsiin. Sen toukat eivät ole ronkeleita ja niille kelpaavat ainakin kanervat, puolukka, mustikka, juolukka ja hiirenvirna. Kangasperhonen kuuluu sinisiipisiin ja on itse asiassa nopsasiipi. Tämä onkin kirvoittanut antamaan lajille toisenkin nimen, vihernopsasiipi.

Laji on helppo tunnistaa siipien alapintojen metallinhohtoisesta vihreästä väristä. Siipien yläpinnat ovat tummanruskeat. Tätä on kuitenkin vaikea päästä näkemään, sillä aina levätessään perhoset pitävät siipensä tiukasti yhteen painettuina. Lennossa se on ripeäliikkeinen ja näyttää melko tummalta.

Kangasperhonen esiintyy yleisenä lähes koko Suomessa.

Linnut seurannassa

Lintujen liikkeitä ja käyttäytymistä pystytään nykypäivänä seuraamaan monin tavoin. Seurantalaitteiston huipulla ovat aurinkopaneelin voimin toimivat satelliittilähettimet, jotka mahdollistavat muun muassa isojen petolintujen vuosia kestävän reaaliaikaisen seurannan.

Perinteinen lintujen rengastus on kuitenkin edelleen pätevä keino kerätä tietoa varsinkin pienemmistä linnuista. Halvoilla metallirenkailla voidaan varustaa suuria määriä lintuja, ja pienestä palautusprosentista huolimatta tietoa kertyy, kun lintuja rengastetaan riittävästi.

Rengastuksen keinoin voidaan selvittää esimerkiksi talvehtimisalueita, muuttoreittejä, kotipaikkauskollisuutta, vuotuista poikastuottoa, elinikää ja kuolinsyitä.

Vuodesta 1913 lähtien Suomessa on rengastettu yli 12 miljoonaa lintuyksilöä. Suomen rengastetuin lintulaji on talitiainen, joita on merkitty yli miljoona yksilöä. Vuosittain rengastetaan reilut 200 000 lintua ja rengastettuja lintuja tavataan uudelleen 30 000-40 000 kertaa. Useimpien linturengastajien sesonki käynnistyy toukokuussa, kun lintujen pesimäkausi pääsee vauhtiin.

 

Ampparit heräävät

Viime kesä tursusi ampiaisia. Mediassa pörriäisiä päiviteltiin ja kauhisteltiin.

Nyt toukokuussa ensimmäiset ampiaiset ilmaantuvat kukille ruokailemaan. Otukset ovat talvehtineita kuningattaria. Voimistuttuaan talven paaston jäljiltä ne etsivät uuden pesäpaikan, tekevän yksinkertaisen kennoston ja munivat yleensä toistakymmentä munaa. Juhannuksen paikkeilla toukat koteloituvat ja niistä kuoriutuu työläisiä, eli steriilejä naaraita.

Ilman aktiivimalliakin työläiset uurastavat yhteiskuntansa eteen, ja pesän kasvu kiihtyy. Nyt kuningattaret voivat keskittyä munimiseen.

Loppukesällä ampiaisia on runsaimmin ja pesät isoimmillaan. Tällöin ampiaisten ja ihmisten tiet saattavat kohdata, ja konfliktin todennäköisyys kasvaa.

Tänä kesänä alkaa Jyväskylän yliopistossa allekirjoittaneen vetämä kolmevuotinen ampiaistutkimus. Hankkeen etenemisestä ja tuloksista raportoin ajoittain tällä palstalla. Malttamattomimmat voivat päivystää verkkosivujamme: www.ampase.fi.

Odotan jännityksellä, miten ampiaisia on tänä kesänä liikenteessä.

Lähetä luontoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi.
Asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Atte Komonen, Jyrki Torniainen, Marko Haapakoski ja Minna-Maarit Kytöviita sekä luontokuvaaja Jussi Murtosaari.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .