Muuramelainen Sami, 12, innostui kalastuskerhossa perhonsidonnasta ja jäi kerrasta koukkuun

Muuramelainen Sami Piirainen, 12, meni syksyllä Vaajakoskella toimivan kalastus- ja metsästysseura Koukun ja Paukun kalastuskerhoon ja voi sanoa, että hän jäi kerrasta koukkuun. Kalastuksesta tuli mieluinen harrastus, ja viikoittaisissa kerhoilloissa syntyy perhoja kuin liukuhihnalta.

– Yhden illan aikana voin tehdä kymmenenkin liitsiperhoa, Sami vahvistaa ja alkaa jälleen kiinnittää uutta koukkua sidontapenkkiin. Pöydällä odottaa nippu kirkkaan­oransseja sulkia ja kirjavia kukon niskahöyheniä, joista syntyy uusia ottivälineitä.

Kerhossa käy myös Patrik von Bonsdorff, 11, joka on niin ikään innokas kalamies. Kolmisen vuotta kalastanut Patrik on tähän asti käyttänyt kaupan perhoja ja uistimia, mutta jatkossa kalalle lähtevät itse tehdyt vieheet.

– Heti kun jäät lähtevät, aion mennä laiturille testaamaan, miten ne toimivat.

Sami on jo päässyt testaamaan omia perhoja Muuramenjoella, ja niillä on kalaakin saatu. Molemmat kalastajat toteavat, että itse tehtyjen vieheiden käyttö tuo kalastukseen aivan oman fiiliksensä.

 

Kalastuskerhoa vetävän Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalastuksenohjaaja Vesa Väätäinen komppaa, että kalastusharrastukseen pääsee paremmin sisään, kun alusta alkaen tehdään oikeita asioita oikeilla välineillä.

– Kerhossa lapset ja nuoret saavat opastusta erilaisten kalastusvälineiden tekemiseen. Alkutalvesta kävimme madepilkillä ja Liekkilammella kokeilimme kerhossa itse tehtyjä pilkkejä.

Kesäkaudella toimintaa jatketaan Jyväskylän kalakerhossa, joka keskittyy enemmän vesillä olemiseen ja eri kalastusmuotojen kokeilemiseen. Kesän kerho aloittaa toimintansa heti kesäkuun alussa.

Koukun ja Paukun nuorisojaoston vastaava, kalakummi Hemmo Hirvonen on vetänyt kalastuskerhoja parikymmentä vuotta. Tuossa ajassa lasten ja nuorten kalastus­into on vähentynyt, ja nykyisin kerhoissa käy vain pieni porukka. Silti kerhotoimintaa aiotaan jatkaa.

– Pääasia, että ainakin osa lapsista ja nuorista harrastaa kalastusta. Kun oppii nämä jutut nuorena, voi vanhempana opettaa taitoja omille lapsille.

 

Väätäisen mukaan lasten ja nuorten intoa voi kasvattaa ja pitää yllä kalastustapahtumilla.

– Kalastusseurojen kannattaisi järjestää erilaisia tapahtumia säännöllisesti. Perheillä on muitakin harrastuksia, ja jos tapahtumia on harvakseltaan, voi olla ettei juuri silloin pääse mukaan.

Väätäinen kannustaa lapsia ja nuoria osallistumaan myös Suomen Vapaa-ajankalastajien leireille, joilla oppii uutta ja tapaa samanhenkisiä kalakavereita.

Hirvonen peräänkuuluttaa myös vanhempien omaa esimerkkiä. Jos jälkikasvua ei viedä kalareissuille, nuoriso harvemmin löytää kalapaikan ihan pyöräily- ja kävelymatkan päästä.

– Vanhemmat ovat usein kiireisiä eivätkä ehdi viemään lapsia kalaan, mutta onneksi isovanhemmilla on enemmän aikaa.

Pappansa kanssa Patrik von Bonsdorffkin käy yleensä kalassa. Perheen kanssa kierretään sen sijaan ahkerasti laskettelukisoja eri puolilla Suomea.

– Papan kanssa mennään kesällä kalaan Konnevedelle, hän suunnittelee.

Sami Piiraisen perheellä on sen sijaan suunnitelmissa kalastusreissu ainakin Kuhmon Lentualle.

Patrikille ovat tuttuja eri kalastustyylit, mutta perhokalastuksessa on oma erityinen viehätyksensä.

– Perhokalastuksessa tuntuma vapaan on herkempi kuin perusvirvelillä. Siksi tärpit tuntee paljon herkemmin.

Kummallekin kalamiehelle ulkoilmassa ja luonnossa oleminen on harrastuksessa parasta, mutta toki aina on toiveissa saada myös saalista. Patrikille unelmien kalasaalis olisi iso harjus tai merilohi. Samille kelpaisi 20 kilon lohi Tenojoesta.

Harrastajia riittää, mutta ohjausta tarvitaan

Lasten kalastusharrastus ei näytä hiipumisen merkkejä vaan päinvastoin: innostus on viime vuosina lähtenyt nousuun. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan noin 300 000 alle 18-vuotiasta suomalaista harrastaa kalastusta jossain muodossa.

– Perinteiset onkiminen ja pilkkiminen ovat edelleen suosituimmat kalastustavat, mutta yhä enemmän tapahtuu erikoistumista eri kalastustapoihin, kertoo kalatalousasiantuntija Janne Rautanen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä.

– Aktiivisesti kalastavat lapset ja nuoret suosivat perhokalastusta, jigikalastusta ja teknisempiä kalastusmuotoja, joissa on mukana elektroniikkaa.

Kalastusinnostus syttyy usein vanhempien ja isovanhempien esimerkkiä seuratessa, mutta aina perheestä ei löydy tietotaitoa harrastukseen.

– Etenkin isommissa kaupungeissa lisäohjauksen tarve on suuri. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on siksi tehnyt pitkään nuorisotyötä, jossa lapsia on viety kalaan ja kerrottu eri kalastustekniikoista. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Kaverin kanssa kalaan -kampanja ja Fisuun-tempaukset.

– Yhdessä Metsähallituksen kanssa toteutetaan Vapapäiviä, joissa pääsee ilmaiseksi kalastamaan arvokalastuskohteissa. Olemme myös kouluttaneet kalakummeja ja jokaisessa kalastuspiirissä on yksi tai kaksi kalastuksenohjaajaa, Janne Rautanen mainitsee.

Kun yleisötapahtumassa on saanut ensikosketuksen harrastukseen, seuraava askel voi olla osallistuminen kalastuskerhoon tai liittyminen kalastusseuraan.

– Jos omalla paikkakunnalla ei ole nuorten kalastusseuraa, on mahdollista liittyä nettikalastusseura Fisuun, jonka jäsenet tapaavat muun muassa kalastusleireillä ja muissa kalastustapahtumissa, Rautanen sanoo.

Lisätietoja lasten ja nuorten kalakerhoista ja kalastustapahtumista löytyy verkkosivulta www.fisuun.fi

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .