Mystiset lehtikasat ihmetyttävät keväisin

Lukija Laukaasta pyysi avaamaan puutarhoista ja metsistä syksyin ja keväin löytyvien pienten lehtikekojen mysteeriä. Kuka kokoaa puista varisseita lehtiä kekoihin ja miksi?

Kun noita kasoja varovasti tutkii, löytää lehtien ja maamurusten keskeltä avoimen reiän. Asialla ovat olleet kastelierot, jotka ovat isokokoisimpia lierojamme. Useimmista lieroista eli kastemadoista poiketen ne elävät aikuisina pysyvissä pystysuorissa käytävissä, joiden suuaukoille ne kasaavat lehtiä ja muuta kariketta lähiympäristöstä.

Kun mikrobit (bakteerit ja sienet) ovat kunnolla asuttaneet karikkeen, on se mitä parhainta lierojen ravintoa. Nuo lehtikasat ovat siten kastelierojen ruokavarastoja, joissa ruuan laatu paranee mikrobien ansioista. Kun kastelieroja on paikalla vähänkään enemmän, syövät ne syksyn koko lehtikarikesadon alkukesään mennessä.

Lierot ovat tärkeitä hajottajia yhdessä mikrobien ja muiden maaperäeläinten kanssa, ja niiden toiminnan ansiosta ravinteet vapautuvat taas kasvien käytettäviksi. Lierot myös muokkaavat ja kuohkeuttavat maata. Kaiken tämän tuloksena maan viljavuus paranee.

Jaakon sarvet

Tienposken tukkipinossa käy kuhina. Tuoreen puun tuoksu houkuttelee monenlaisia hyönteisiä. Pikkuruisten seasta silmä äkkää kookkaan körmyn, jolla on huomattavan pitkät tuntosarvet. Sarvijaakko.

Laji kuuluu kovakuoriaisiin, tarkemmin sarvijäärien heimoon.

Koiraan tuntosarvet ovat yli kaksi kertaa ruumista pidemmät, naaraan hieman lyhyemmät. Koiraiden naaraita pidemmät tai haaraisemmat tuntosarvet on monille hyönteisille tunnusomaista. Tuntosarvien avulla koiras haistaa naaraiden erittämiä houkutusaineita ja löytää parittelukumppanin luokse. Niiden avulla löydetään myös ravintoa.

Mutta palataan jaakkoon. Sarvijaakko suosii monenlaista kuollutta mäntyä: pystypuuta, maapuuta ja kantoja.

Naaras munii kaarnan alle ja toukat syövät nilaa. Kohdatessaan ne voivat napsia myös kaarnakuoriaisten toukkia.

Sarvijaakkoa voikin pitää hyödyllisenä tuholaistorjujana. Touko-kesäkuun lämpimät päivät ovat oiva mahdollisuus seurata sarvijaakon puuhailua.

Korppi, ex-pahanilmanlintu

Korppia on luonnehdittu yhdeksi älykkäimmistä linnuista. Korpista on selvitetty muun muassa, että se kykenee ymmärtämään muiden yksilöiden tietoisuutta ja tunteita.

Kansanperinteessä korppi on ollut mystinen lintu, jolla on ollut yliluonnollisia kykyjä. Apua on pyydetty vaikkapa ihmisen parantamiseen.

Näistä huolimatta korppi ajettiin ainakin Suomessa hyvin ahtaalle vainon vuoksi, jota perusteltiin lajin haitallisuudella muille eläimille, erityisesti riistalajeille. Niinpä neuvokas eläin vetäytyi syrjäseuduille ja sai henkipaton lisäksi myös aran salomaiden linnun leiman otsaansa. Nyttemmin, vainon loputtua, lintu on kuitenkin palannut.

Liekö salometsien asukin leima vain vainon aiheuttamaa harhaa, sillä laji pesii tällä hetkellä muun muassa aivan Jyväskylän keskustan liepeellä Kramsunkadulla.

Lähetä luontoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi.

Asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Atte Komonen, Jyrki Torniainen, Marko Haapakoski ja Minna-Maarit Kytöviita sekä luontokuvaaja Jussi Murtosaari.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .