Näillä keinoilla saat valokuviin tehoa

Nisäkkäiden ulkonäkö vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Näkyvimmät muutokset huomaa talveksi lumipukuun vaihtavilla lajeilla. Näitä ovat Suomessa naali, metsäjänis, kärppä ja lumikko. Muillakin turkki tuuheutuu ja värikin vaihtuu, mutta ei yhtä huomiota herättävästi. Oravat ja metsäkauriit ovat talvella harmaita ja rusakot vaaleanruskeita. Nisäkkäiden elämän tallentaminen läpi vuoden on haastava projekti. Muutamat lajit eivät talvella ole lainkaan liikkeellä. Karhut ja mäyrät nukkuvat talviunta, lepakot, siili ja tammihiiri horrostavat. Näiden talvista hiljaiseloa viettävien lajien kuvaaminen on täysin satunnaista.

Vuodenkierto tuo mukanaan myös nisäkkäiden kiima-ajan. Lisääntymiseen liittyvät joillakin lajeilla koiraiden keskinäinen voimainmittelö. Hirvieläinten sarvillakin on tarkoituksensa ja nyt niitä tarvitaan. Toiset hakevat vastakkaisen sukupuolen suosiota jonkinmoisella uhoamisella. Ilveskollit mouruavat kuuluvasti ja sudet ulvovat. Kevättalven ensimmäinen lämmin päivä saattaa kirvoittaa liito-oravakoiraat todellisiin lentonäytöksiin naaraiden suosien saavuttamiseksi. Nämä toimet hoidetaan kirkkaassa päivänvalossa ja näkyvästi. Kuvaajan osuessa oikealle paikalle on mahdollisuus todellisiin huippukuviin.

Kuvien tehoa voi parantaa ottamalla pääkohteen lisäksi mukaan jotain, mikä kertoo vuodenkierrosta. Syksyn ruska, talvinen lumi tai kevään vehreys antavat aina kuvalle sopivaa lisäpuhtia. Kesäinen pohjoinen valo on monille ulkomaalaisille suurta eksotiikkaa ja kuvaaminen jopa läpi yön ilman keinovaloja on maailmanlaajuisesti ajatellen aivan poikkeuksellista. Vuodenaikojen vaihtelu kannattaa pyrkiä ottamaan entistäkin paremmin huomioon kuvauksia ja kuvia suunnitellessaan.