Näillä nikseillä saat napattua parhaimmat eläinkuvat

Mikäli pikku­jyrsijät tuntuvat turhan hankalilta, kannattaa­ aloit­taa vaikka koko kansan suosikis­ta siilis­tä. Se­ tulee ja tuo kaverinsa­kin ­­sään­nölli­sesti ruokakupil­le. Siilit oppivat pian hyvät ruokapaikat ja saattavat tulla hyvinkin tutuiksi ruokkijoidensa kanssa, jolloin kuvaaminenkin sujuu hyvässä yhteistyössä.

Sopivaa tarjottavaa siilille ovat maidon sijaan hapatetut maitotuotteet, kala, lemmikkieläinten ruoat tai vaikkapa maapähkinät. Pitemmän tuttavuuden luomista varten siilille voi tehdä myös talvehtimispaikan, vaikkapa omalle kotipihalle.

Oravasta saa helposti vakiovieraan kotipihan ruokinnalle ja ripustamalla pihaan sopivan kokoisen linnunpöntön voi orava muuttaa aivan naapuriin hyvinkin pysyvästi. Haittapuolena oravissa on niiden nopeasti kasvava pelottomuus ja röyhkeys. Orava helposti hamstraa lintujen ravintoa ja vaatii jatkuvasti lisää ruokaa piilotettavaksi, jopa ikkunoihin hakkaamalla tai sisältä itse hakien.

Onnekkaimmille pöntönripustajille saattaa naapuriksi ilmaantua myös hyvätapaisempi liito-orava. Sen havaitseminen voi olla jopa vaikeaa, sillä tämä otus on yökyöpeli. Pönttöpuun alle ilmestyneet keltaisia riisinjyviä muistuttavat papanat ovat kuitenkin varma merkki.

Rusakon ja metsäjäniksenkin saa kuvauspaikalle ruokinnan avulla varsin helposti. Itselläni oli jokunen vuosi sitten eräänlainen rusakkoprojekti, jonka aikana rusakot oppivat käymään vakiopaikoilla ja tottuivat ihmisiinkin varsin hyvin.

Kolmena talvena syötin yhteensä pari tuhatta kiloa kauroja. Vastineeksi sain parina vuonna muutaman kevätpäivän, jolloin rusakot olivat liikkeellä aivan päivänvalossa ja antoivat kuvata itseään ikkunasta kohtuullisen vapaasti. Haittapuolena olivat jonkinmoiset tappiot kotipihan istutuksissa, sillä lähes poikkeuksetta pitkäkorvat nauttivat vielä vadelmaa ja juhannusruusua jälkiruoaksi. Omenapuut säästyivät vain ankaralla suojauksella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.