Oletko nähnyt muflonin? Nämä lajit kannattaa kuvata tunnistamisen takia

Suomen vähälukuinen nisäkäslajisto on vuosikymmenten saatossa kasvanut vierasta alkuperää olevilla lajeilla. Osa on tapahtunut vahingossa, mutta useimmat tietoisesti. Majava metsästettiin meiltä sukupuuttoon 1800-luvulla. Laji palautettiin siirtoistutuksin Norjasta ja Amerikasta. Tämän seurauksena lajeja tulikin kaksi, amerikkalaiset olivat kanadanmajavia.

Piisami ja valkohäntäpeura ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta ja ne on tarkoituksella istutettu Suomeen. Minkkikin tulee Atlantin takaa, mutta luonnossa esiintyvä kanta on saanut alkunsa tarhakarkureista.

Citykanit ovat peräisin villiintyneistä lemmikeistä. Supikoira on itäaasialainen laji, joka on levinnyt meille Venäjälle tehtyjen istutusten seurauksena. Muita Suomeen istutettuja lajeja ovat kuusipeura ja mufloni.

Kuvaajan kannalta villiintyneet vieraslajit eivät juuri poikkea alkuperäisistä asukeista. Kuusipeuroja ja mufloneita sekä osin myös valkohäntäpeuroja autetaan talvisin ruokinnoilla.

Pesä paljastaa piisamin

Nämä ovat kuvaajan kannalta luonnollisesti mielenkiintoisia paikkoja. Piisami oli vielä 1990-luvun alussa hyvinkin yleinen näky rehevin vesien äärellä. Sittemmin lajin kanta on romahtanut koko Etelä-Suomessa ja kuvaaminen on käynyt vaikeaksi.

Piisamin asuttaman vesistön havaitsee helposti lajin kasaamasta talvipesästä. Parasta kuvausaikaa on perinteisesti kevät, jolloin muuten hämäräaktiivinen piisami hakee ravintoa innokkaasti myös päivällä.

Supikoira ja minkki ovat hankalia pienpetoja, jotka verottavat luontaisia lintukantoja ryöstämällä pesiä. Saaristossa minkit ovat paikoin tehneet suurta tuhoa varsinkin haahkojen ja riskilöiden kannoille. Minkkiä pidetään myös osasyyllisenä vesikon katoamiselle lähes koko Euroopassa.

Kuvia vieraslajeistakin tarvitaan, sillä osa lajeista on tullut jäädäkseen ja tunnistaminen on aina tärkeää vaikka laji pyrittäisiin hävittämäänkin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Näitä lapsia ei tarvitse houkutella pihalle: Huhtasuon Metsäkettujen eskariryhmä menee lähimetsään säällä kuin säällä – luonto opettaa tärkeitä taitoja

Miten karhut auttavat mustikkaa leviämään? Miten kaupungistuminen vaikuttaa kimalaisiin? Asiantuntijat vastaavat

Tarmokas pähkinänakkeli hakee lintulaudalta makupaloja ja vie niitä omaan piiloonsa – muista ruokailijoista välittämättä

Lintubongarin talvikausi alkoi – sitkeimmätkin isokoskelot ja laulujoutsenet suuntasivat etelään

Menestys ajokokeilla on kovaa valuuttaa koiraharrastajien keskuudessa – Haastava jänis vei Wiiviltä puhdin toisena kisapäivänä ja ajokuninkaan titteli lipesi tassuista

Kangasmetsässä elää kymmeniä tuhansia pikkuruisia hyppyhäntäisiä jokaisella neliömetrillä – Suomessa niitä elää jopa 250 eri lajia

Sieniolympialaisissa kisataan siitä, mikä sieni selvittää ketterimmin labyrintin ja suoran radan – Jyväskylän yliopiston tutkija sai pronssia

Kysy luonnosta: Tunnistaisitko harvinaisen pikkusirkun? Entä vaivaishiiren pesän pitkässä heinikossa?

Yksi Euroopan vanhimmista suojelluista metsistä houkuttelee tutkijoita Muurameen – uusien harvinaisten lajien löytymistä pidetään mahdollisena

Suomenpystykorva, karjalankarhukoira ja pohjanpystykorva ovat mainioita metsästyskoiria, mutta vaativat jämäkkää kouluttamista

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.