Näin kuvaat rauhoitettuja perhosia - katso upeat kuvat

Suomen perhoslajisto käsittää yli 2600 lajia. Osa lajeista on lailla suojattu. Ensimmäiset päiväperhoset rauhoitettiin 1976, jolloin apollo ja pikkuapollo suojeltiin. Viimeisimmät lisäykset suojeltujen listaan tehtiin vuonna 2009.

Rauhoitettujen lajien kokoonpanossa on vuosien saatossa tapahtunut pieniä muutoksia, kolmen lajin rauhoitus on myös purettu. Tätä kirjoitettaessa listalla on 26 perhoslajia, joista kolmen kohdalla rauhoitus koskee maantieteellistä muotoa. Tiukimmin laki suojelee päiväperhosia, joista on rauhoitettu noin 10 prosenttia.

Rauhoitus koskee aikuisen perhosen lisäksi kaikkia lajien kehitysasteita eli munia, toukkia ja koteloita. Tappamisen lisäksi laki kieltää häirinnän, joten kuvaaminen on suoritettava korostetun varovasti. Rauhoituksen lisäksi valtio on määritellyt väärinkäyttötapauksissa jokaiselle lajille ohjeellisen korvausarvon. Täydellinen lista rauhoitetuista lajeista ja niiden korvausarvoista löytyy esimerkiksi ympäristöministeriön nettisivuilta.

Tiedon merkitys korostuu entisestään rauhoitettujen lajien kuvaamisen kohdalla. On oltava tietoinen lajin asemasta, sillä tietämättömyys ei ole peruste edesvastuuseen joutumiselle. Tämä on erityisen merkittävää, kun otetaan huomioon lain sisältämä häiriötekijä. Kuvaaja ei voi vangita rauhoitettuja lajeja hetkeksikään, se on häirintää ja siten lain vastaista.

Useimmiten itse kohteiden löytäminenkin vaatii ankaraa taustatyötä, sillä joillakin lajeilla esiintymispaikkoja on vain muutamia ja niiden selvittäminen vaatii kovaa maastotyötä ja hyviä suhteita perhosharrastajiin. Perhosten kannoissa on selvää vuosittaista vaihtelua ja lentoaikakin riippuu kesän sääoloista.

Toisinaan punakeltaverkkoperhosia tuntuu lentävän jollain niityllä kyllästymiseen asti, mutta vain parin vuoden päästä niitty on jo kasvanut umpeen ja laji vaihtanut elinpaikkaa. Lämmin kesä saattaa saada muurahaissinisiivet lentoon jo juhannuksena, kun niitä koleampana vuonna löytää vasta heinäkuun puolivälissä.

Vuosikausien retkeily ja asioihin perehtyminen on perhoskuvaajan kova kohtalo. Harvinaisten kohteiden kanssa vanha luontokuvaajan perusohje korostuu: ensin otetaan kuva ja sitten omia kärsimyksiä säästämättä hyvä kuva.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Miksi juuri toukokuussa voi törmätä hölmistyneisiin ja uhkarohkeisiin hirvenmullikoihin? Vastaus löytyy hirviperheestä

Lämpimät päivät houkuttelivat päiväperhoset lentoon Keski-Suomessa – myös ensimmäiset kuoriutuvat lajit ovat näyttäytyneet

Pöllöjen ahkerat pesimäpuuhat ennakoivat hyvää poikasvuotta, kunhan pikkujyrsijöitä riittää ravinnoksi koko pesimäkaudelle

Jyväskyläläisen Petteri Ristonmaan, 26, videoihin päätyy vain aitoja jahtitilanteita – oman Youtube-kanavan suosio yllätti

Jussi Murtosaari kuvasi huhtikuussa koronan vuoksi vain Keski-Suomessa – tuloksena maakuntamatkoista on satoja kurkikuvia

Harvinainen sepelrastas vieraili Joutsassa – vaikka tuntureilla pesivä lintulaji on äärimmäisen ihmisarka, se löysi lintulaudan

Metso lensi kirkon harjalle: sinä vuonna kuoli pappi, seuraavana vuonna toinen ja se kirkkokin paloi – tällaisia ovat lintuihin liittyvät kansanuskomukset

Neitoperhonen on levinnyt nopeasti miltei koko Suomeen – lajin tunnistaa helposti siipien suurista täplistä

Punarinnan kevätlaulu on kuin hopeakellojen kilinää – tavallisesti se konsertoi illan hämärässä korkealla puussa

Tunnistatko, mikä otus on käynyt käpyaterialla? Tutkija kertoo, millaisia tähteitä eläimet jättävät luontoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.