Näin kuvaat rauhoitettuja perhosia - katso upeat kuvat

Suomen perhoslajisto käsittää yli 2600 lajia. Osa lajeista on lailla suojattu. Ensimmäiset päiväperhoset rauhoitettiin 1976, jolloin apollo ja pikkuapollo suojeltiin. Viimeisimmät lisäykset suojeltujen listaan tehtiin vuonna 2009.

Rauhoitettujen lajien kokoonpanossa on vuosien saatossa tapahtunut pieniä muutoksia, kolmen lajin rauhoitus on myös purettu. Tätä kirjoitettaessa listalla on 26 perhoslajia, joista kolmen kohdalla rauhoitus koskee maantieteellistä muotoa. Tiukimmin laki suojelee päiväperhosia, joista on rauhoitettu noin 10 prosenttia.

Rauhoitus koskee aikuisen perhosen lisäksi kaikkia lajien kehitysasteita eli munia, toukkia ja koteloita. Tappamisen lisäksi laki kieltää häirinnän, joten kuvaaminen on suoritettava korostetun varovasti. Rauhoituksen lisäksi valtio on määritellyt väärinkäyttötapauksissa jokaiselle lajille ohjeellisen korvausarvon. Täydellinen lista rauhoitetuista lajeista ja niiden korvausarvoista löytyy esimerkiksi ympäristöministeriön nettisivuilta.

Tiedon merkitys korostuu entisestään rauhoitettujen lajien kuvaamisen kohdalla. On oltava tietoinen lajin asemasta, sillä tietämättömyys ei ole peruste edesvastuuseen joutumiselle. Tämä on erityisen merkittävää, kun otetaan huomioon lain sisältämä häiriötekijä. Kuvaaja ei voi vangita rauhoitettuja lajeja hetkeksikään, se on häirintää ja siten lain vastaista.

Useimmiten itse kohteiden löytäminenkin vaatii ankaraa taustatyötä, sillä joillakin lajeilla esiintymispaikkoja on vain muutamia ja niiden selvittäminen vaatii kovaa maastotyötä ja hyviä suhteita perhosharrastajiin. Perhosten kannoissa on selvää vuosittaista vaihtelua ja lentoaikakin riippuu kesän sääoloista.

Toisinaan punakeltaverkkoperhosia tuntuu lentävän jollain niityllä kyllästymiseen asti, mutta vain parin vuoden päästä niitty on jo kasvanut umpeen ja laji vaihtanut elinpaikkaa. Lämmin kesä saattaa saada muurahaissinisiivet lentoon jo juhannuksena, kun niitä koleampana vuonna löytää vasta heinäkuun puolivälissä.

Vuosikausien retkeily ja asioihin perehtyminen on perhoskuvaajan kova kohtalo. Harvinaisten kohteiden kanssa vanha luontokuvaajan perusohje korostuu: ensin otetaan kuva ja sitten omia kärsimyksiä säästämättä hyvä kuva.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.