Näin otat luontokuvia läheltä - katso niksit!

Makro-objektiivit on tehty erityisesti lähikuvaukseen ja ne tarkentuvat suoraan kuvaussuhteeseen 1:1. Nämä ns. makrot ovat optisilta ominaisuuksiltaan erinomaisia ja niitä on eri mittaisia, noin 50 - 200 mm.

Pidemmän objektiivin etuna on se, että kohdetta voi kuvata hieman etäämmältä. Lisäksi taustan hallinta on pidemmällä polttovälillä helpompaa ka­peamman kuvakul­man ansiosta. Varta vasten lähikuvaukseen suunniteltuja zoom-objektiivejä on vähän.

Useimmissa zoomeissa on mukana lähikuvaustoiminto, mutta niiden kuvaussuhteet yltävät yleensä luokkaan 1:3, eikä piirtokykykään ole erikoisobjektiivien tasolla. Hyvä on kuitenkin muistaa, että tilanteen ollessa päällä, paras objektiivi on se käytettävissä oleva ja yrittää kannattaa aina.

Normaalimakrolla saa käsivaralla teräviä kuvia varsin hyvällä onnistumisprosentilla. Kuvattaessa samoilla arvoilla tuplasti pidemmällä polttovälillä onnistuneiden kuvien määrä vähenee helposti puoleen. Sen sijaan 200-millinen ei sovellu käsivarakuvaukseen juuri lainkaan.

Joillakin valmistajilla on saatavissa lähikuvausobjektiivi, joka on varustettu kuvanvakaajalla. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia, sillä valmistajat lupaavat jopa 4 aukkoa tärinävaraa. Ilman kuvanvakainta 105 mm vaatii, käsivaralähikuvauksessa suljinajaksi noin 1/500 s, nyt riittää 1/125 s. Eroa on kolme aukkoa eli laite todella toimii. Kamerarunkoihin sijoitetuista kuvanvakaajista minulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta pokkareissa ne tuntuvat toimivan kohtuullisesti.

Vaik­ka jalusta on luonto­kuvauksessa mitä suositeltavin varuste, joskus sen käyttö osoittautuu kovin hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Arkojen hyönteisten kanssa kuvaaja helposti avain pelottaa kohteet tiehensä jalustan kanssa touhutessaan. Mikäli valo ei tunnu riittävän, käsivarakuvaukseen voi yhtenä ratkaisuna olla myös kameran ISO-arvon kasvattaminen.

Keskisuomalaisen verkkopalvelun Luonto kuvaan -osiosta löydät luontokuvausohjeita jaoteltuna neljään eri osa-alueeseen; lintu-, lähi-, maisema- ja nisäkäskuvaukseen. Käsittelyssä on aina jokin luontokuvauksen yksityiskohta ja siihen liittyvä kuva teknisine tietoineen. Osioon ilmestyy uusia ohjeita viikoittain. Sarjan kirjoittajana tietojaan ja kokemuksiaan jakaa keskisuomalainen, ammatikseen luontoa kuvaava Jussi Murtosaari.  Sarja ilmestyy Keskisuomalaisen paperilehdessä lauantaisin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Järvikala kannattaa kypsentää: 10-metrinen lapamato voi aiheuttaa kiusallisia vatsanväänteitä

Valkoposkihanhi saa taas paljon vahinkoa aikaan viljelijöiden pelloilla – ja lajin kanta näyttää vain kasvavan

Miksi juuri toukokuussa voi törmätä hölmistyneisiin ja uhkarohkeisiin hirvenmullikoihin? Vastaus löytyy hirviperheestä

Lämpimät päivät houkuttelivat päiväperhoset lentoon Keski-Suomessa – myös ensimmäiset kuoriutuvat lajit ovat näyttäytyneet

Pöllöjen ahkerat pesimäpuuhat ennakoivat hyvää poikasvuotta, kunhan pikkujyrsijöitä riittää ravinnoksi koko pesimäkaudelle

Jyväskyläläisen Petteri Ristonmaan, 26, videoihin päätyy vain aitoja jahtitilanteita – oman Youtube-kanavan suosio yllätti

Jussi Murtosaari kuvasi huhtikuussa koronan vuoksi vain Keski-Suomessa – tuloksena maakuntamatkoista on satoja kurkikuvia

Harvinainen sepelrastas vieraili Joutsassa – vaikka tuntureilla pesivä lintulaji on äärimmäisen ihmisarka, se löysi lintulaudan

Metso lensi kirkon harjalle: sinä vuonna kuoli pappi, seuraavana vuonna toinen ja se kirkkokin paloi – tällaisia ovat lintuihin liittyvät kansanuskomukset

Neitoperhonen on levinnyt nopeasti miltei koko Suomeen – lajin tunnistaa helposti siipien suurista täplistä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.