Näin selvität kalan iän – lahna voi elää käsittämättömän pitkään

Saaliiksi saatu poikkeuksellisen iso kala herättää uteliaisuuden kalan iästä. Vastaus löytyy kalan luutuneista osista, sillä niissä kaikissa näkyy kalan kasvurytmi.

– Kaloilla on eri vuodenaikoina erilainen kasvunopeus ja siten myös eri määrä ravintoaineita verenkierrossa. Kesäajan hyvä ravinto näkyy luissa läpinäkymättömänä ja huonomman ravinnon aika läpinäkyvämpänä vaaleampana vyöhykkeenä, kertoo lehtori Timo Marjomäki Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

 

Suomuissa puolestaan näkyy selviä kasvurenkaita, joita voi syntyä vuoden aikana useita kymmeniä. Kalan kasvaessa nopeasti kasvurenkaat ovat harvassa. Hitaan kasvun aikana muodostuu muutaman ”ruuhkautuneen” kasvurenkaan joukko. Vuosirengas on siten kasvukauden alkaessa muodostuva ensimmäinen ehjä ja koko suomun ympäri näkyvä voimakas kasvurengas.

Jos kotioloissa haluaa tutkia kalan ikää, tavallisin tapa on tutkia juuri suomuja, koska suomu on helppo irrottaa kalasta vaikka puukonkärjellä. Suomu puhdistetaan hyvin ja annetaan kuivua. Suomun salaisuudet aukeavat tehokkaalla suurennuslasilla tai mikroskoopilla.

– Ahvenen ikä määritellään tavallisesti kiduskannen luusta, joka on hieman plektran näköinen kolmionmuotoinen luu. Irrottamisen jälkeen luu pyyhitään puhtaaksi. Jos nahka on tiukasti kiinni, luun voi kaltata kuumassa vedessä, Marjomäki neuvoo.

 

Hauen ikä on helppo määrittää puolikaaren muotoisesta hartialukkoluusta, joka sijaitsee kalan kidusaukon takareunassa. Fileoitaessa kalaa veitsi laitetaan sen takaa kalan sisään.

Timo Marjomäen mukaan kaikkien luotettavimman arvion saa silti kalan tasapainokivistä eli otoliiteistä, jotka ovat kalan sisäkorvassa. Niiden tutkiminen vaatii kuitenkin mikroskoopin, sillä otoliitti on varsin pieni luu.

– Joskus kala kasvaa niin hitaasti, että vuosirenkaat ovat melkein päällekkäin. Otoliiteissä ne näkyvät selvästi, koska otoliitti kasvaa, vaikka kala ei kasvaisi pituutta.

 

Kalojen ikä kiinnostaa vapaa-ajankalastajien lisäksi tutkijoita. Tieto kasvunopeudesta on lähtökohta, kun optimoidaan kalavarojen käyttöä.

– Tutkijoita kiinnostaa, montako vuotta kalan pitää elää, että se pääsee lisääntymisikään ja -kokoon ja kuinka nopeasti kala kasvaa kalastuskokoon. Itse tutkin muikkukantojen vaihtelua, ja iän määrittäminen suomuista kuuluu tutkimusrutiineihin, Timo Marjomäki kertoo.

Tutkimusvälineenä käytetään muun muassa kirjastoista poistettuja mikrokortinlukijoita, jotka suurentavat muutaman millin kokoiset suomut 20–40-kertaisiksi.

Muikut kuuluvat lyhytikäisiin kalalajeihin, sillä keskimäärin ne elävät vain muutaman vuoden. Sen sijaan pitkäikäisimpiä kalalajeja ovat kuha ja hauki, jotka voivat elää yli 20-vuotiaiksi. Lahna joskus jopa viisikymppiseksi.

– Suomen vanhin pyydetty kala lienee Evon läheltä löydetty 72-vuotias ankerias. Maailman vanhin kala on puolestaan 512-vuotias jäähai, joka pyydettiin Pohjois-Atlantilta.

 

Yleensä kalat elävät viileässä ympäristössä pitempään kuin lämpimissä vesissä. Tämä johtuu siitä, että kylmissä oloissa kalojen aineenvaihdunta on hidasta ja kala voi elää ikään kuin säästöliekillä pitkiäkin aikoja.

– Kaloilla ei yleensä tapahdu samanlaista ikääntymistä kuin ihmisellä eli kala voi kasvaa ja lisääntyä elämänsä loppuun asti. Se tiedetään myös, että naaraat elävät koiraita selvästi vanhemmiksi.

– Sukupuolihormonit pistävät koiraat elämään täysillä. Ne ottavat enemmän riskejä, liikkuvat enemmän ja polttavat itsensä loppuun aikaisemmin.

Tämä korostuu etenkin lyhytikäisillä lajeilla, kuten muikulla, jonka pitää ehtiä lisääntymään tehokkaasti lyhyen ikänsä aikana.

 

Ihmisen keskimääräinen elinikä on aikain saatossa pidentynyt, mutta mikä lienee tilanne kaloilla? Timo Marjomäen mukaan ennuste olisi siihen suuntaan, että kalojen keskimääräinen ikä voi lyhentyä.

– Ilmastonmuutoksen seurauksena vesien lämpötila nousee ja sen myötä kalat kasvavat nopeammin ja tulevat nuorempina sukukypsiksi ja pyyntikokoisiksi.

– Nopea kasvu kiihdyttää aineenvaihduntaa, mikä lyhentää kalojen elinikää. Toisaalta myös nuorempiin kaloihin kohdistuva kalastus pitää kalakannat melko nuorina, ellei pyyntikokoa säädellä.

Merilohi johtaa kalojen painoennätystä

Kalan koko ja ikä eivät välttämättä korreloi keskenään. Hyvissä olosuhteissa ja ravintorikkaassa vesistössä kalan paino voi kasvaa jopa kymmenkertaiseksi verrattuna karummissa olosuhteissa elävään samanikäiseen kalaserkkuun. Kalat voivat myös kääpiöityä useiden vuosien ajaksi, jos ravinto-olosuhteet ovat huonot.

Pääsääntöisesti suureksi kasvavat kalalajit ovat myös pitkäikäisiä. Lehtori Timo Marjomäki sanoo, että painavimmat ennätyskalat ovat olleet todennäköisesti kudun edellä pyydettyjä vanhoja naaraskaloja, sillä niiden paino voi olla mätilastin takia 20–30 prosenttia suurempi kuin saman pituisilla koiraskaloilla.

Suomen suurimmista kaloista pidetään ennätyskalarekisteriä, jonka ylläpitäjinä on muun muassa kalastajajärjestöjä ja kalatalousalan toimijoita. 2000-luvun puolella suurin rekisteriin ilmoitettu kala on ollut 27,4 kiloa painava merilohi.

Ennätyskastiin ovat päässeet myös 26 kilon turska, 21,4 kilon karppi ja lähes 19 kilon hauki. Suuriksi kasvavia kalalajeja ovat myös kuha, järvilohi, järvitaimen ja meritaimen. Tavallisen kalasaaliin eli ahvenen ennätyskoko on ollut lähes 2,9 kiloa.

Suomen ennätyskalalautakunta ottaa tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi kalat, jotka ylittävät eri lajeille asetetut paino- tai pituusrajat. Saalisilmoituksia ei lähetetä suoraan lautakunnalle vaan ne toimitetaan alan järjestöjen ja lehtien kalakilpailuihin, joista alamitan täyttävät ilmoitukset toimitetaan lautakunnan käsittelyyn.

Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö kerää lisäksi tietoja saaduista suurkaloista suurkalarekisteriin ja järjestää vuosittain suurkalakilpailun.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .