Nuoret mukaan metsälle

Laukaalainen Kalle Koskinen innostaa nuoria eräharrastukseen. Hän myös patistaa seuroja kasvattamaan nassikoista monipuolisia ja vastuullisia eränkävijöitä.

Metsästysseuroilla on tärkeä tehtävä nuorten metsästysharrastuksen tukemisessa. Kun innostus nuorella iällä syttyy, valistunut seura pitää ovensa auki ja ottaa nuoretkin harrastajat mukaan porukkaan.

– Aika paljon on käyty keskustelua siitä, että metsästysseurat ukkoutuvat. Loppujen lopuksi nuorten innostuksen tukeminen on kiinni metsästysseuroista, Kalle Koskinen, 23, sanoo.

Koskinen tietää, että joissakin metsästysseuroissa vaaditaan asevelvollisuuden suorittamista ennen kuin pääsee mukaan seuran toimintaan.

– Miten yläkouluikäinen silloin pääsee seuraamaan kokeneiden metsästäjien toimintaa? Juuri vanhemmilla metsästäjillä on paljon annettavaa metsästäjänaluille. Ei ole mikään ongelma, että samassa seurassa on mukana 14-vuotias ja yli 70-vuotias, Koskinen sanoo.

Suomessa on noin 27 000 alle 25-vuotiasta metsästyskortin lunastanutta metsästäjää.

Koskinen itse on mukana kahdessa metsästysseurassa, Laukaassa Kuusan erämiehet ry:ssä ja Saarijärvellä Tuhmalammin Erä ry:ssä.

Kuusan erämiehissä on yli sata jäsentä ja metsästysmaita seuran käytössä yli 5 000 hehtaaria.

– Nuoriin suhtaudutaan näissä seuroissa myönteisesti. Esimerkiksi Kuusan erämiehissä nuorin jäsen on vasta neljännellä luokalla, toteaa Koskinen, joka itse suoritti metsästäjätutkinnon 13-vuotiaana.

Koskinen patistaa suomalaisia parempaan keskusteluyhteyteen luontoon liittyvien ristiriitojen ratkaisussa.

– Tällä hetkellä susikysymys ja merimetsokannan hurja lisääntyminen ovat asioita, joiden ratkaisemisesta tulisi päästä yksimielisyyteen sivistyneesti. Valitettavasti keskustelu liikkuu juupas–eipäs-tasolla, Koskinen pohtii.

Metsästykseen liittyy Koskisen mukaan monia harhakäsityksiä. Yleisin lienee se, että metsästäjä nähdään pelkkänä aseenkäsittelijänä, joka käväisee hakemassa riistalihaa metsästä. Koskiselle itselle metsästys on yksi osa monimuotoista luontoharrastusta, johon kuuluu samoilu metsissä ja riistanhoitotyö.

– Eränkäynti on metsästystä paljon laajempi harrastus, johon sisältyy riistanhoitoa ja huolehtimista eri lajien elinympäristöistä. Rakennamme kosteikkoja, riistapeltoja, keinopesiä sorsille, telkänpönttöjä ja pidämme yllä riistanruokintapaikkoja, kertoo Koskinen, joka sai jo 16-vuotiaana Suomen riistakeskuksen alueellisen riistaneuvoston myöntämän riistanhoidon ansiomerkin.

– Metsästäjillä on vastuu siitä, että riistanhoitotyö on säännöllistä. Kun eläimet oppivat käymään ruokintapaikalla, on pidettävä huoli siitä, että evästä riittää.

Koskisen mukaan metsästäjillä on tärkeä rooli vieraslajien kantojen rajoittamisessa.

– Esimerkiksi minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja, jotka aiheuttavat kotiseudullanikin suuria vahinkoja muun muassa pesiville linnuille. Varsinkin supikoira on lisääntynyt riesaksi asti ja sen kantaa pyrimme aktiivisesti rajoittamaan.

Karkeasti arvioiden Koskinen sanoo metsästäneensä lähes kaikkea – karhuja, susia ja hylkeitä lukuun ottamatta. Harrastus on vienyt Turun saariston Korppooseen ja Lapin Kittilään.

– Kyyhkyjä, sorsia, metsäkanalintuja, hirviä, valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, jäniksiä, Koskinen luettelee metsästämiään lajeja.

Mieluisinta Koskiselle on metsäkauris- tai valkohäntäpeurajahti ajavalla mäyräkoiralla. Hirvijahdissa Koskinen on yleensä passimiehenä tai koiramiehen apulaisena.

– Kuusan erämiehet sai kuluvalle metsästyskaudelle 12 hirvilupaa, joista lokakuun loppupuolella oli käytetty kahdeksan. Kuusan erämiesten alueella on hyvät metsästysmaastot. Hirvikannan vahvistumisen myötä myös vahingot taimikoille ovat lisääntyneet, minkä vuoksi yritämme verottaa kantaa tasapainoisesti.

– Hirvien lisäksi saamme saaliiksi vuosittain muutamia metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja. Valkohäntäpeurojen kaatamiseen meillä on tänä syksynä neljä lupaa.

Riistakamerat ovat metsästäjille hyvä apuväline tarkkailla seuran mailla tapahtuvaa liikehdintää. Kuusan erämiehillä on alueellaan parikymmentä riistakameraa.

Koskinen hyödyntää mieluiten nuolukiven läheisyyteen asetetun kameran videotoimintoa.

– Videoista näkee paljon tarkemmin, millaisia yksilöitä alueella liikkuu, hän toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.