Päiväperhosten kannat ovat selvästi viime kesää vahvempia

Kolea alkukesä kiusasi kahtena edellisenä vuonna.

Kuluva kesä on ollut päiväperhosille huomattavasti edellisiä suotuisampi. Useimpien lajien kannat ovat toipuneet selvästi kahden poikkeuksellisen heikon vuoden jälkeen. Viime viikkoina etenkin neitoperhosta on esiintynyt runsaampana kuin vuosiin.

Useimpien lajien kannat ovat vahvistuneet selvästi. Kaksi edeltävää vuotta olivat päiväperhosille 2000-luvun heikoimmat, mikä johtui poikkeuksellisen koleista ja sateisista kesäsäistä.

Kuluva kesä on ollut sääoloiltaan tavanomainen, jopa hieman keskimääräistä lämpimämpi. Tämän ansiosta päiväperhosten lisääntyminen on nyt onnistunut paremmin. Alueellinen vaihtelu on kuitenkin ollut suurta, sillä paikoin perhoskato jatkui edelleen.

Useimpien lajien kantojen odotetaan nousseen lähelle 2000-luvun keskitasoa. Runsastuneita lajeja on ollut huomattavasti enemmän (35 lajia) kuin vähentyneitä (15 lajia). Viime vuosina vähissä ollut nokkosperhonen toipui nyt laajalti, mutta on edelleen paikoin kateissa. Muita selvimmin runsastuneita lajeja ovat olleet neitoperhonen, keisarinviitta ja muut hopeatäplät.

Vähentyneissä on etenkin alkukesän lajeja, kuten kangasperhonen ja paatsamasinisiipi. Uhanalaisista lajeista ainakin pikkuapollolla ja harjusinisiivellä on myös ollut hyvä vuosi.

Nyt elokuussa päiväperhosia on ollut liikkeellä ajankohtaan nähden paljon. Etenkin neitoperhosia esiintyy nyt monin paikoin runsaana.

– Perhoskesä on kuitenkin edennyt etuajassa, joten neitoperhonen ja muut aikuistalvehtijat katoavat pian kukilta ja siirtyvät talvilepoon. Syyskesälle tyypillisiä vaeltajia, kuten amiraalia ja ohdakeperhosta saattaa vielä ilmaantua lisää, Suomen ympäristökeskus summaa.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoima, vapaaehtoisten perhosharrastajien työhön perustuva päiväperhosseuranta aloitettiin vuonna 1999. Seuranta on keskittynyt maatalousalueille, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia elinympäristöjä.

Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan vuosittaista runsaustietoa seurannan kautta.

Uusimmat

Erä ja luonto

Lumikiepissä yöpyvä metsäkanalintu säästää energiaa – linnut sukeltavat kieppiin usein suoraan lennosta

Jyväskyläläinen Jussi Murtosaari löysi 15-vuotiaana pukinkontista järjestelmäkameran – nyt hän on yksi Suomen parhaista luontokuvaajista

Kirja-arvio: Luontokuvaaja-Murtosaaren uutuus päiväperhosista ja sudenkorennoista on sekä tunnistusopas että tietokirja

Minkki on armoton tuhoaja – sen luontoon päästäminen oli virhe alun alkaenkin

Kaikuluotain paljastaa pilkkijälle parhaat ottipaikat – "Ei mikään turhake", jyväskyläläinen Niilo Reili sanoo

Asiantuntijat vastaavat: Ovatko hyönteiset katoamassa? Miksi Vispiläjoen virtavesimittari ilahdutti tutkijoita?

Riistakameraan Jyväskylän Ristonmaalla tallentuneen tuhdin kissaeläimen paluu paikalle varmisti lajin tunnistuksen

Koiran valinta on tarkkaa puuhaa, johon liittyy erilaisia uskomuksia: "Mitä mustempi kitalaki, sitä parempi koira"

Miksi koskikara sukeltaa hyiseen virtaan? Mitä eroa on naavalla ja lupolla? Asiantuntijat vastaavat

Vaellusharrastajat lähtevät metsään talvellakin – tärkeintä on tuntea omat varusteensa ja ottaa teltta mukaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.