Pikkusirri on melko luottavainen kahlaaja

Kahlaajien näkeminen on sisämaassa aika haastavaa touhua, sillä linnuille mieleisiä levähdys- ja ruokailupaikkoja ei juuri enää löydy. Aiemmin puunjalostusteollisuus tuotti lieveilmiönä hyviä kahlaajapaikkoja, mutta kiristyneet ympäristövaatimukset ovat ne hävittäneet. Tilanne on ollut Keski-Suomessa poikkeuksellisen hankala jo vuosia. Tänä vuonna harrastajat ovat kuitenkin keksineet Laukaasta sopivan matalarantaisen järven, jonne kahlaajat ovat myös löytäneet tiensä. Pikkusirrejä maakunnassa on heinä-elokuussa nähty tänä vuonna 17 eri päivänä. Useimmat havainnot ovat yksinäisestä linnusta, mutta parhaimmillaan on havaittu 9 lintua. Keväthavaintoja ei tänä vuonna tehty lainkaan.

Pikkusirri on monien arktisten kahlaajien tapaan melko luottavainen. Useimmat yksittäiset linnut päästävät kuvaajan työn touhuun ilman erityistä piiloutumista. Parvien kanssa homma on aina hieman hankalampaa. Parven pakoetäisyys on sama kuin sen arimman yksilön. Mikäli parvessa on vielä eri lintulajeja, on sen suora lähestyminen usein hankalaa. Piiloutuminen on aina hyvä vaihtoehto, mutta myös kärsivällisyys voi tuoda hyvän tuloksen. Asettuminen muutaman kymmenen metrin päähän rannalle, lintujen kulkusuunnan etupuolelle, toimii varsin hyvin. Vartissa kahlaajat kipittävät kuvaajan eteen aivan itse. Pikkusirrejä voi tällä konstilla päästä kuvaamaan vain muutaman metrin etäisyydeltä. Laukaassa puolen tusinaa kuvaajaakaan ei pieniä vieraita pelottanut ja yhteistyö sujui kaikkien kannalta mainiosti.

Pikkusirrin ulkonäkö vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Keväällä juhlapukuiset linnut ovat kauniin ruosteenruskeita. Syyspuku on vaatimattomamman värinen ja lintujen selästä löytyy selväpiirteinen valkea V-kuvio. Jalat, nokka ja silmä ovat pikkusirreillä mustat. Nimensä mukaisesti laji on pienikokoinen. Suosirri on selvästi pikkusirriä suurempi, mutta lapinsirri on vieläkin pienempi. Useimmat sirrit viihtyvät lieterannoilla vesirajassa, josta ne etsivät ravinnokseen pieniä selkärangattomia eläimiä. Otukset otetaan kiinni tonkimalla lietettä herkkätuntoisella nokalla. Välillä linnut ottavat nopeita juoksupyrähdyksiä lentävien hyönteisten perään. Ruokailu etenee rannan suuntaisesti pieninä joukkoina. Toisinaan linnut pyrähtävät uuteen paikkaan tai vaihtavat kulkusuuntaa ilman selvää syytä.

Sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta: www.ksml.fi/teemat/era-ja-luonto

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .