Sienten kuvaaminen

Sienestys on hyvin suosittu vapaa-ajanharrastus ja kuvaaminen onnistuu keräämisen ohessa. Useimmat kuvat ovat peruslajikuvia. Monien sienien kasvutapa vaatii ainakin osan sienistä irrottamista, jotta kaikki oleellinen saadaan näkyviin. Tämä kuvaustapa kannattaa pitää ohjelmassa jatkossakin, mutta myös kuvat kasvustoista luonnontilaisina ovat arvokkaita. Niistä näkyy sienten kasvutapa ja –paikka. Useat lajit ovat sidoksissa tiettyihin puulajeihin ja tämän tuominen esiin myös kuvissa lienee mielekästä. Samoin tyypillisen biotoopin kuvaaminen oikeiden sienipaikkojen löytämiseksi.

Suomessa tavataan tuhansia sienilajeja, joista monet kelpaavat syötäviksi. Syötävien sienien lisäksi maamme lajisto käsittää useita tappavan myrkyllisiä ja osin vaikeastikin tunnistettavia lajeja. Näiden kuvaaminen on ainakin yhtä tärkeää kuin kaupallisesti hyödynnettävienkin sienien. Sienikuvaajalle riittää kyllä työsarkaa vaikka loppuiäkseen pyrkiessään täydelliseen kuvakokoelmaan maamme lajistosta. Kuvaajalta vaaditaan myös hyvää sienien tuntemusta, jotta homma sujuu ja oikeat lajit löytyvät sekä päätyvät ikuistettaviksi.

Kuvaajan kannattaa huomioida sientenkin ulkonäkömuutokset iän myötä. Nuoret mustesienet ovat hyvää syötävääkin, mutta elinkaarensa päässä olevat suorastaan luotaantyöntävän näköisiä. Pienet tatit ovat raikkaita ja puhtaita, mutta hetkessä joutuvat matojen syömiksi.

Monien sienien kasvupaikat ovat varjoisia metsiä ja sesonkiaika muutenkin usein valaistukseltaan melko latteaa. Tiheä metsä muuttaa usein myös valon väriä. Salamavalon käyttö aiheuttaa melko usein haitallisia kiiltoja ja heijastuksia kosteissa kohteissa. Led-valot tuovat mukavasti apua tähän ongelmaan. Sienet ovat useimmiten tukevarakenteisia ja siten tuulessakin liikkumattomia kohteita, tämä on kuvaajalle suuri helpotus kasvikuvaukseen verrattuna.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Näitä lapsia ei tarvitse houkutella pihalle: Huhtasuon Metsäkettujen eskariryhmä menee lähimetsään säällä kuin säällä – luonto opettaa tärkeitä taitoja

Miten karhut auttavat mustikkaa leviämään? Miten kaupungistuminen vaikuttaa kimalaisiin? Asiantuntijat vastaavat

Tarmokas pähkinänakkeli hakee lintulaudalta makupaloja ja vie niitä omaan piiloonsa – muista ruokailijoista välittämättä

Lintubongarin talvikausi alkoi – sitkeimmätkin isokoskelot ja laulujoutsenet suuntasivat etelään

Menestys ajokokeilla on kovaa valuuttaa koiraharrastajien keskuudessa – Haastava jänis vei Wiiviltä puhdin toisena kisapäivänä ja ajokuninkaan titteli lipesi tassuista

Kangasmetsässä elää kymmeniä tuhansia pikkuruisia hyppyhäntäisiä jokaisella neliömetrillä – Suomessa niitä elää jopa 250 eri lajia

Sieniolympialaisissa kisataan siitä, mikä sieni selvittää ketterimmin labyrintin ja suoran radan – Jyväskylän yliopiston tutkija sai pronssia

Kysy luonnosta: Tunnistaisitko harvinaisen pikkusirkun? Entä vaivaishiiren pesän pitkässä heinikossa?

Yksi Euroopan vanhimmista suojelluista metsistä houkuttelee tutkijoita Muurameen – uusien harvinaisten lajien löytymistä pidetään mahdollisena

Suomenpystykorva, karjalankarhukoira ja pohjanpystykorva ovat mainioita metsästyskoiria, mutta vaativat jämäkkää kouluttamista

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.