Näin luontokuvaaja ikuisti rimpulan suden

Karhun, suden ja ahman kuvaa tavoiteltaessa ovat haaskat edel­leen pääosissa. Pysyvän haaskan pystyttäminen vaatii aina luvan. Kuvaus tapahtuu kiinteästä piilokojusta, jolle asetetaan suuremmat vaatimuk­set kuin lintukuvauksessa. Piilon on oltava hajutii­vis tai sitten se on sijoitettava tuulen yläpuolelle eli korkealle puuhun tai varustettava pitkällä ilmanvaihtohormilla. Piilon on syytä olla myös kohtuullisesti äänieris­tetty, ettei kameran raksutus herätä kohteissa turhaa epäluuloa.

Tällaiset kuvausjärjestelyt ovat hyvin työläitä ja vaativat usein jopa vuosien totuttelua ennen kuin eläimet ne hyväksyvät. Useimmille kuvaajille näin mittavat projektit ovat ylivoimaisia, mutta nykyään on mahdollista päästä kuvaamaan myös valmiille paikoille.

Kainuussa on nykyään useitakin asiaan paneutuneita elämysmatkailuyrittäjiä, jotka järjestävät kojuja luontokuvauksesta kiinnostuneille. Tavallisin kuvauskohde näillä paikoilla on karhu, jonka kyllä pääsee näkemään ja kuvaamaan jokainen asiasta kiinnostunut. Parhailla paikoilla karhuja on tarjolla jopa useita samanaikaisesti ja kuvauspaikankin voi valita omien mieltymysten mukaan. Yhden kuvausyön opastuksella ja eväillä saa alle kahdella sadalla eurolla. Kojuille mennään yleensä aikaisin iltapäivällä ja poistutaan seuraavana aamuna.

Muutamilla paikoilla on mahdollisuus myös ahman kuvaamiseen ja joillakin kojuilla ovat onnekkaimmat ja/tai sitkeimmät kuvaajat tavoittaneet myös susia. Ongelma ahman kanssa on itse asiassa karhu, jota ahma pienempänä karttaa. Susi on elintavoiltaan hyvin liikkuva eikä sille ole tavatonta siirtyä kymmeniä kilometrejä muutamassa tunnissa.

Yksittäinen susi väistää karhua, mutta kolme pystyy jo häätämään karhunkin pois haaskalta, ja sekin on saatu kuvattua. Vaikein kuvattava suomalaisista suurpedoista on ilves, joka ei pysty syömään jäätynyttä lihaa eikä muutenkaan tunnu välittävän järjestetyistä haaskoista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Erä ja luonto

Järvikala kannattaa kypsentää: 10-metrinen lapamato voi aiheuttaa kiusallisia vatsanväänteitä

Valkoposkihanhi saa taas paljon vahinkoa aikaan viljelijöiden pelloilla – ja lajin kanta näyttää vain kasvavan

Miksi juuri toukokuussa voi törmätä hölmistyneisiin ja uhkarohkeisiin hirvenmullikoihin? Vastaus löytyy hirviperheestä

Lämpimät päivät houkuttelivat päiväperhoset lentoon Keski-Suomessa – myös ensimmäiset kuoriutuvat lajit ovat näyttäytyneet

Pöllöjen ahkerat pesimäpuuhat ennakoivat hyvää poikasvuotta, kunhan pikkujyrsijöitä riittää ravinnoksi koko pesimäkaudelle

Jyväskyläläisen Petteri Ristonmaan, 26, videoihin päätyy vain aitoja jahtitilanteita – oman Youtube-kanavan suosio yllätti

Jussi Murtosaari kuvasi huhtikuussa koronan vuoksi vain Keski-Suomessa – tuloksena maakuntamatkoista on satoja kurkikuvia

Harvinainen sepelrastas vieraili Joutsassa – vaikka tuntureilla pesivä lintulaji on äärimmäisen ihmisarka, se löysi lintulaudan

Metso lensi kirkon harjalle: sinä vuonna kuoli pappi, seuraavana vuonna toinen ja se kirkkokin paloi – tällaisia ovat lintuihin liittyvät kansanuskomukset

Neitoperhonen on levinnyt nopeasti miltei koko Suomeen – lajin tunnistaa helposti siipien suurista täplistä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.