Tammikuun tähtihetkiä – lintukuvausvuosi alkoi räväkästi epätavallisilla talvilajeilla

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Tammikuu alkoi räväkästi, kun Mänttä-Vilppulan koskilta löytyi kuun 5. päivä allihaahka. Kyseessä on arktinen sorsalintu, joka on Suomessa nykyään hyvin vähälukuinen talvivieras. Tämä lintu oli vielä juhlapukuinen koiras, joka on omasta mielestäni ehkä kaikkein upein meillä tavattava sorsa. Näin komistuksen seuraavan päivän paikallisessa linturallissa, mutta kehno sää ja tapahtuman nopeatempoisuus ei kaksisia kuvia sallinut. Sitä seuraavana päivänä taivas repesi ja tarjosi harvinaista herkkua, suoraa auringonvaloa. Peloton lintu oli hyvin miellyttävä malli ja reilussa tunnissa syntyi monia mukavia otoksia.

Hyvin alkanut lintukuvausvuosi jatkui jo heti seuraavana päivänä. Nyt oltiin päiväretkellä Tampereella. Hatanpään arboretumissa oli jo pitempään majaillut mustaleppälintu. Laji on pikkuharvinaisuus ja hyvin epätavallinen talvilaji. Olin kollegan kanssa paikalla jo hyvissä ajoin aamupäivällä. Muutaman tunnin retkeilyn seurauksena havaintoja kertyi monestakin ihan mukavasta lajista, kuten nokkavarpusesta, valkoselkätikasta ja varpuspöllöstä, mutta pääkohde pysyi piilossa. Paikalla oli muitakin kameranulkoiluttajia, mutta hekin olivat ilman havaintoja. Lopulta, vain hetki ennen auringonlaskua, lintu löytyi. Pirteän oloinen siivekäs haki syötävää puiden tyviltä. Iltapäivän viimeisissä valoissa saatiin myös muutamia kuvia.

Olen toki vienyt kameraani ulos kotikonnuillakin. Laajavuoresta löytyi joitakin kelvollisia pihlajanmarjoja vielä kuun 11. päivänä. Niiden kimpussa pyöri muutamia räkättirastaita ja tilhiä, olipa paikalla nähty jokunen taviokuurnakin. Kuurnakuvat jäivät aika heppoisiksi, mutta tilhet olivat parempia malleja. Valitsin joukosta kuvan, jossa tilhi on juuri napannut pihlajanmarjan ja heittää sen suuhunsa yhdellä nopealla nykäisyllä. Todella sopivasti lauennut kamera näyttää marjan kokonaan ilmassa mutta samalla linnun nokan välissä.

Saarijärveltä löytyi keltahemppo aivan viime vuoden lopulla, mutta se katosi pian. Uuden vuoden juhlinta ei lintua ilmeisesti miellyttänyt. Se teki kuitenkin paluun alkuperäiselle paikalleen tammikuun puolivälin paikkeilla. Kävin näyttämässä paikkaa etelästä Kuusamoon matkanneelle tuttavalleni kuun 30. päivänä. Lintu on paikallinen julkkis ja lähes jokainen ohikulkija osasikin kysyä, näkyykö keltahemppoa. Hieman lintu odotutti, mutta lopulta pakkasessa värjöttely palkittiin ja kaverinikin sai kauan kaipaamansa kuvat.

Sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta: http://www.ksml.fi/aiheet/Luonto_kuvaan

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .